Spotify – Ei kiitos

Ruotsalaiset saivat viimeksi Nordean pääkonttorin muuton yhteydessä muistutuksen siitä, että ruotsalainen näennäis-suvaitsevaisuuden kansankoti ei olekaan maailman napa, jonka ympärillä kaikki muut pyörivät. Vielä eivät ole ruotsalaiset elpyneet Nordea-krapulasta, kun uutta karvasta kalkkia syötetään länsinaapureille.  Nimittäin ruotsalainen startup sensaatio Spotify on listautunut New Yorkin pörssiin (NYSE). Tämänhän pitäisi olla hieno juttu ja niinhän se onkin, mutta kun vähän Spotifyn pintaa raaputtaa, niin alkaa homma haiskahtamaan. Tässä tulevat minun perustelut.

Spotifyn listautuminen on suurin ruotsalaisyhtiön listautuminen sitten Telian listautumisen vuodelta 2000. Tästä innostuneena ruotsalainen osakevälittäjä Nordnet on mennyt ihan sekaisin ja tarjonnut nyt Spotifyn osakkeen ostot ilman välityspalkkioita 9.4.2018 asti. Huh mikä tarjous, mutta minä jätän tämän suuren mahdollisuuden väliin.

spotify

Ruotsalainen musiikin suoratoistopalvelu Spotify listautui New Yorkin pörssiin.

 

Spotifylla on maailmanlaajuisesti 159 miljoonaa asiakasta, joista maksavia asiakkaita 71 miljoonaa. Viime vuonna yhtiö teki liikevaihtoa 4,09 miljardia euroa. Tällä maksavalla asiakasmäärällä ja liikevaihdolla Spotify onnistui tekemään -1,2 miljardin euron tappiot. Näitä lukuja katsoessa voisi kuvitella että Spotifyn pääkonttoria lämmitetään 100 euron setelinipuilla. Toivottavasti kassassa riittää vielä poltettavaa, sillä Spotifyn IPO:ssa ei kerätty uutta rahaa yhtiön kassaan, vaan omistajat pistivät osuuksiaan myyntiin. Spotifyn perustaja Daniel Ek on sanonut tosi kauniisti, että “me (Spotifyssa) todella uskomme voivamme parantaa maailmaa kappale kerrallaan”. En sitten tiedä onko Spotifyn liiketoimintamalli maailmanparantaminen vai kannattavan liiketoiminnan harjoittaminen. Tässä tapauksessa ilmeisesti se ensimmäinen vaihtoehto. Jättebra!

Ruotsalaisille mielipahaa on aiheuttanut se, että Spotify valitsi pörssipaikaksi NYSE:n eikä Tukholman Nasdaq-pörssiä. Miksi yhtiö valitsisi markkinapaikaksi ruotsalaisen pörssin, kun sen emoyhtiö on rekisteröity veroparatiisiin maineessa olevaan Luxembourgiin ja perustaja Daniel Ek omistaa yhtiötä kyproslaisen holding-yhtiön kautta. Spotifyssa on ruotsalaisuutta yhtä paljon kuin Kiinassa valmistetuissa Volvoissa. Hohdokasta Spotify-hypeä on lannistanut myös hieman se, että yhtiön arvosta putosi ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä -10%. Spotifyn markkina-arvoksi tuli 26,5 miljardia US dollaria, joka on verrattavissa noin puoleen Suomen valtion vuosibudjetista. Vuonna 2004 Googlen listautuminen oli markkina-arvoltaan samaa kokoluokkaa kuin nyt Spotify.

spotify ipo

Spotifyn markkina-arvo listautumisessa melkein yhtä suuri kuin Googlella v. 2004

 

Apple on Spotifyn kovin kilpailija. Applen musiikin suoratoistopalvelussa on tällä hetkellä 35 miljoonaa käyttäjää, joka on moninkertaisesti vähemmän kuin Spotifylla, mutta Applen resurssit tuntien mikään ei ole mahdotonta yhtiölle, joka on historiansa aikana onnistunut myymään isoille massoille akkuvikasia puhelimia 1000 dollarin kappalehintaan. Hatun nostoinen suoritus ja rahat veks.

Spotify on erittäin riskialtis pelipaperi monellakin tavalla. Vertauskuvana voisi todeta, että Spotify viljelee vuokralla levy-yhtiöiden omistamilla mailla. Ja mistä ajasta lähtien vuokralaiset ovat päässeet rikastumaan isäntien kustannuksella – no ei sitten milloinkaan! Spotifyta omistavat levy-yhtiöt pitävät talutusnuoran hyvin tiukalla, niin että henki kulkee, mutta omille teille karkuun ei pääse. Tämä näkyy yhtiön viivan alla kasvavina miljardiluokan tappioina! Spotify on myös varoittanut ennen listautumista, että sen liiketoiminta ei ehkä saata milloinkaan päästä voitolliseksi. En muista milloin yksikään listautuva yhtiö olisi varoittanut tappiollisesta liiketoiminnasta tällä tavalla. Tässä vaiheessa pitäisi jo hälytyskellojen soida ja nokan osoittaa kohti vastakkaista suuntaa kuin Spotify. Tämä varoitus johtuu siitä, että Spotify on riippuvainen levy-yhtiöiden ja oikeudenhaltijoiden lisensseistä. Spotify on maksanut historiansa aikana rojalteja artisteille, levy-yhtiöille ja julkaisijoille yli 8 miljardin dollarin edestä. Ilman lisenssejä Spotify tuskin voi tehdä kannattavaa liiketoimintaa, kun se nytkin on näin tukkoista toimintaa.

Advertisements

Kossua tankkiin

Ostin Altiaa eli ns. kossuosaketta yhtiön pörssilistausannissa. Tästä siis jo pari viikkoa aikaa, mutta en ole jaksannut näitä mun jaarituksia päivittää reaaliajassa nettiin. Osakkeita sain vähän päälle 200 kpl. Ihan jeppis. Kossu tuttu voiteluaine menneisyydestä. Nyt tätä suomalaista kuperkeikkajuomaa kuluu hieman vähemmän. Mutta antaa muiden ryypätä, minä kerään osingot ja nauran matkalla pankkiin. Kurssikin noussut anti-hinnasta ihan mukavasti. Katsellaan ja ihmetellään.

kossu

Kossu on viisasten juoma, vaikka tyhmätkin sitä juovat

Töissä menee ihan mukavasti. Edellisessä kirjoituksessa kritisoin kiky-paskaa. Työpaikalta eräs aikaisempaa saapumiserää oleva alemman palkkaluokan sotatyöjohtaja tiesi vinkata, että kiky-paskan ainoa häviäjä on loppuasiakas (joka maksaa laskun), koska kaikki työntekijät merkkaavat +30 min or whatever per viikko työtuntikirjaan, mutta menevät kuitenkin aivan normaaliin aikaan himaan, tai jäävät tekemään verstaalle viraapelia kiky:n ajaksi. Nyt kun tätä ajattelee, niin näinhän se on. Kyllä duunarit ovat aina osanneet petkuttaa näitä punanenäisiä kokoomuspellejä, nyt tälläkin kertaa. Kun katsoo suomalaista alennustilassa olevaa journalismia, niin paistaa läpi että poliitikot ovat ottaneet kunnian itselleen siitä että Suomen talous on noussut. Asia ei kuitenkaan ole näin. Ei suomalaiset punanenä-poliitikot voi vaikuta siihen, meneekö Metson paperikone kaupaksi Argentiinassa vai ei. Pienituloisilta naisilta palkan leikkaaminen ei auta mitenkään suomalaisten vientituotteiden kysyntää maailmalla, vaikka varmasti se nostaa valtionvarainministerin heikkoa egoa kun pääsee kyykyttämään naisia. No mutta onneksi seuraavissa eduskuntavaaleissa 2019 meno kääntyy jyrkästi vasemmalle ja me köyhät duunarit saadaan 6 tuntinen ja 4 päiväinen työviikko, vai mitä vasemmiston Li Andersson?

Rovio

Rovio on hieno yhtiö, ei minulla muuta.

Tai pakkohan tässä on nyt avata sanainen arkku taas. Vaikka en tajua pörssisijoittamisesta mitään, Roviota koskeva alapään kutina piti minun kohdallani hyvin paikkansa. Eli firman antoi tulosvaroituksen ja nyt ei auttanut enää Danske Bankin tukiostot kun Rovion pohjahintaa etsittiin taskulamppujen kanssa pörssitalon kellarista. Rovion ensimmäinen osavuosikatsaus pörssiyhtiönä oli niin suuri pettymys, että osakekurssi laski yli 50%. Punaisen kanan lento päättyi mahalaskuun. Rovion osakekurssi on käynyt sen pörssitaipaleen aikana parhaimillaan hieman yli 12 eurossa. Nyt pörssiromahtanutta Roviota saa nyt karvan alta 5 euron.

Oli onni, että en itse mennyt mukaan tähän höpötykseen. Listautumisesitteissä kerrottiin kyllä kaunis tarina, johon minä en uskonut. Valitettavasti moni muu uskoi ja on nyt menettänyt osan rahoista Rovion pörssikurssin romahduksen takia.

Rovion pörssilistauksessa ihmetytti eniten osakeanalyytikoiden Roviolle antamat hintasuositukset. Joku varmasti erittäin fiksu ja hyväpalkkainen analyytikko oli antanut jopa 14 euron tavoitehinnan Roviolle, perustelut taisivat jäädä aika hataralle pohjalle. Siinä meni myös minun usko osakeanalyytikoiden antamiin tavoitehintoihin, kun ne tuntuvat perustuvat stetson-menetelmään.

 

Unelmia, toimistohommia ja KIKY-paskaa

Edellisestä postauksesta on jo aikaa, joten päivitetään hieman tilannetta. Varmaan joku teistä mun faneista jo ihmetteli, että miksi minusta ei ole kuulunut mitään. Vaikka Kontulassa voi käydä kylmästi, niin ei sentään puukkoa ole tullut vielä kylkiluiden väliin, sillä minä olen aika nopea juoksemaan karkuun. Mutta ilmeisesti tässä maailmankaikkeuden kaaoksessa on jokin Jumala olemassa, kun minä sain ihmeen kaupalla töitä. Tietysti määräaikainen sopimus (onneksi ei sentään nollatyötuntisopimus) henkilöstövuokrafirman kautta. Määräaikainen soppari on ekan kerran katkolla kesäkuussa. Työ on sellaista perus 8-16 unelmia ja toimistohommia. Palkka hieman parempi kuin se perus 9 euroa tunnilta, mitä nää rekryfirmat tarjoaa. Ja mikä parasta, niin pääsen nyt osallistumaan yhteisiin talkoisiin, eli tekemään KIKY-paskaa, eli tutummin sanottuna Sipilä-paskaa. Käytännössä se tarkoittaa 24 tuntia ilmaista työtä työnantajalle vuodessa, eikä ylitöistä makseta mitään, eikä liiton korotukset tule mun palkkaan. Toki jos pitää tehdä valinta ruton ja koleran välillä, niin ei pääse kokoomuslainen personal-trainer Juha Sipilä nyt minua kyykyttämään työttömyysturvan aktiivimallin kautta.

Mitä tulee blogin nimeen, niin ei olkoon nyt se mikä se on. Vaikka työttömyys on nyt määräaikaisesti takanapäin, niin koskaan ei voi tietää, milloin ahne porvari laminoi kengänkuvan mun perseeseen ja taas saa hengailla aamusta iltaan asti Itä-Helsingin ostareilla.

Ai niin, vuosi 2017 oli sijoitusmielessä ihan paska. Persnettoa tuli jonkun verran. Suurin tappion aiheuttaja oli General Electric, joka kävi läpi toimitusjohtajan vaihdoksen ja osingon leikkauksen. Miten minä onnistunkin valitsemaan tuhansista pörssilistatuista osakkeista juuri sen paskimman lapun, joka menettää arvostaan 50% puolessa vuodessa. Ihmettelen, miten jotkut pystyvät rikastumaan osakkeisiin sijoittamalla, kun ainakaan mun salkussa yksikään osake ei ole plussalla. Ilmeisesti maailmankaikkeus yrittää sanoa, että jatka dokaamista ja tyhjien kaljapullojen keräämsitä, sillä minusta ei ole mihinkään muuhun. Pidetään tämä neuvo mielessä sitten kun määräaikainen työsopimus on ekan kerran katkolla. Silloin saatan minäkin olla jonkun aikaa katkolla.

sijoittaminen-kannattaa-noooot

Sijoittaminen ei todellakaan kannata, kuten kuvasta näkyy

Yllä olevassa kaaviossa vielä salkun tuotto ajalta 1.1.2017-29.12.2017. Kuvassa purpura viiva edustaa vertailuindeksiä (OMX Helsinki 25). Sininen aluekaavio edustaa salkun kehitystä. Kuva vastaa myös kysymykseen, eli miten tehdään pieni omaisuus osakemarkkinoilla? Aloittamalla isolla omaisuudella. Mä en vaan tajua, miten osakesijoittaminen voi olla tuottoisaa, etenkin kun nyt eletään kiimaista nousumarkkinaa, mutta mulla salkku sakkaa niinkuin vasemmiston puoluekannatus.

Nokian ruumiinavaus

Alkutalvi on kirjailijoiden, kirjakauppojen ja kustantajien kulta-aikaa. Syksyn ja alkutalven aikana on julkaistu monta hyvää kirjaa, ja jaetaanhan Finlandia palkinnotkin pian. Myös moneen pukinkonttiin sujahtaa kovakantinen lukupaketti. Itsekin tykkään lukea kirjoja ja antaa niitä lahjaksi. Toki tämä jatkuva KELA:ssa juokseminen ja pullojenkeräily haittaavat vapaa-ajan lukuharrastusta, mutta sellaista se köyhän elämä on – no can do.

Akateemisen työttömän mielestä ehkä tämän vuoden mielenkiintoisin kirja on siis Professori Yvez Dozin ja tutkija Keeley Wilsonin kirjoittama Ringtone: Exploring the Rise and Fall of Nokia in Mobile Phones. Kirja tekee Nokian ruumiinavauksen ja perkaa sisälmykset juurta jaksaen. Mielenkiintoiseksi kirjasta tekee se, että haastateltaviksi ovat suostuneet Nokian entisaikojen kovat nimet kuten Risto Siilasmaa ja Olli-Pekka Kallasvuo, jotka antavat tulla täyslaidallisen Nokian eturintaman poteroista ja juoksuhaudoista.

Nokia-riot

Nokian 3310 – Sopii myös puhumiseen ja tekstareiden lähettämiseen

Perkaan tässä blogipostaukessa oman näkemykseni Nokian tuhosta Ringtone-kirjaan viitaten. Kirja on mielestäni hyvin kirjoitettu ja raikas tuulahdus menneestä. Ringtone-kirja tuo uusia näkemyksiä aikamme kruunun jalokiven tuhosta ja siitä miten se tehtiin. Tehkää perässä !

Tuhoisa matriisiorganisaatio

Kirjassa käy hyvin selväksi, että Nokian tuhon siemenet kylvettiin jo kauan ennen kuin Applen iPhonesta tai Android-puhelimista ei ollut vielä haisuakaan. Kirjan mukaan keskeisin virhe tapahtui vuonna 2004, jolloin Nokia toteutti organisaatiouudistuksen, jossa muodostettiin matriisiorganisaatio. Tuhoisinta organisaatiouudistuksessa oli se, kun menestyksekkäästi omia bisnesalueitaan Nokian sisällä vetäneet johtajat Pekka Ala-Pietilä, Matti Alahuhta ja Sari Baldauf nimitettiin tukitehtäviin. Eli siis hyvää tulosta tekevistä johtajista tehtiin organisaatiouudistuksen myötä “helppareita”. VIRHE !

Tästä seurasi Nokian sisällä tuoteyksiköiden välinen keskinäinen kilpailu, kuten byrokraattisissa “sekametelisoppa-matriisiorganisaatioissa” usein tapahtuu. Nokian johtamiskulttuuriin täysin sopimaton matriisiorganisaatio söi yhtiötä sisältäpäin, kun ihmiset alkoivat keskenään tappelemaan resursseista. Ennen vuotta 2004 Nokia oli matkapuhelinten markkinajohtaja maailmassa, jonka markkina-arvo huiteli yli 100 miljardissa eurossa. Nokia oli silloin voittamaton, kunnes yhtiön sisällä hyvin toimivaa johtamistapaa lähdettiin sorkkimaan. Matriisiorganisaatiouudistuksen myötä vuonna 2004 Nokiasta tuli yhtäkkiä kuin rampa ankka, joka ei tiennyt onko se lintu vai kala. Johtajien energia ja yhtiön resurssit kuluivat kaikkeen turhaan, verrattuna aikaisempaan linjaorganisaatio johtamistapaan, jossa jokaisella johtajalla oli selvät sävelet. Toinen vakava seuraus oli, että runsaan vuoden kuluessa kolme Nokian menetyksen keskeistä tekijää ja johtokunnan jäsentä jättivät yhtiön. Lähtijät olivat edellä mainitut Matti Alahuhta, Pekka Ala-Pietilä ja Sari Baldauf, jotka saivat tästä organisaatiopelleilystä tarpeekseen. Myöhemmin vuonna 2005 firmasta lähtijöiden lista kasvoi kovilla teknologiaguruilla kuten Yrjö Neuvolla ja Pertti Korhosella. Tämän seurauksena Nokiaan jäi strateginen tyhjiö, jota ei saatu täytettyä sopivilla henkilöillä. Nimekkäiden lähtijöiden myötä Nokiasta katosi “can do” -asenne, joka oli siivittänyt yhtiön menestykeen 90-luvulta lähtien. Tässä siis hieman syys seuraus-suhdetta. Ilmeisesti yhtiön sisällä vaaleansinisessä kuplassa ei nähty tätä kivijalan murenemista, vaan karavaani kulki iloisesti kohti lopullista tuhoa. Tästä esimakua saatiin silloin, kun Jorma Ollilan seuraajakseen kaavailema Pekka Ala-Pietilä kieltäytyi tehtävästä. Koko kansan Jorma junaili vuonna 2006 kuitenkin seuraajakseen oman ykkösketjun luottopakin eli Olli-Pekka Kallasvuon, joka jopa itsekin epäili omaa sopivuuttaan vaativaan tehtävään. Kallasvuon toimitusjohtajuuskautta sävytti myynnin ja osakekurssin kääntyminen jyrkkään laskuun sekä kiistely Anssi Vanjoen kanssa yrityksen suunnasta. Näin jälkikäteen katsottuna Kallasvuon tj nimitys osoittautui epäonnistuneeksi valinnaksi.

Symbian

Nokian tuotteiden suurin ongelma Kallasvuon vuosina (2006-2010) oli Symbian-käyttöjärjestelmän tulo elinkaarensa päähän. Sybianissa ongelmana oli se, että jokainen tuote vaati oman Symbian-versionsa ja niitä oli pahimmillaan Nokian tuotteissa käytössä yli 50. Tämän seurauksena Nokian t&k-menot karkasivat käsistä ja yhtiön energia sekä resurssit menivät pelkkään Symbianin versiohallintaan. Eli siis jokainen Nokian tuote sisälsi omanlaisensa version Symbian-käyttöjärjestelmästä. Nykyään on tapana, että kaikissa tuotteissa on yksi ja sama käyttöjärjestelmä (Esim. Android), eikä siis tuotekohtainen käyttöjärjestelmä kuten Nokian Symbian. Ongelmana oli se, että Symbianin ongelmat tiedettiin, mutta mitään ei tehty. Eli nähtiin hyvissä ajoin jäävuori, mutta kapteeni ajoi jäälohkaretta päin tuhoisin seurauksin. Kun lopulta Nokian sisällä t&k menoja ryhdyttiin rajoittamaan, oli seurauksena puolivalmiiden tuotteiden päätyminen kauppoihin. Aikakautta leimasi myös se, että Nokian puhelimista puuttui kuluttajille luvattuja ominaisuuksia. Tämän seurauksena kuluttajat äänestivät jaloilla ja lompakoilla. Samoihin aikoihin vuonna 2007 Nokian Symbian ongelmien kanssa kuluttajat alkoivat vähitellen kiinnostua Applen iPhonesta ja Android-puhelimista, joiden käyttö oli Symbianiin verrattuna paljon helpompaa. Markkinoille tulivat ns. “älypuhelimet”, joissa kiinnostuksen kohteena oli puhelinten sisältö, ei niinkään ulkokuori. Nokian Symbian ei omalla jäykällä ja tönköllä käyttöjärjestelmällä pystynyt vastaamaan tähän iPhone ja Android haasteeseen. Tätä vaihetta Nokian historiassa voisi kuvailla siihen, kun jäävuoreen törmännyt laiva on jo keula kokonaan veden alla ja kaukaisimmat pelastusveneet ovat päässeet jo turvaan laivan läheisyydestä. Lopullinen laivan (tai “platform”) uppoaminen vei vielä muutaman tuskallisen vuoden.

Nokia-titanic
Titanic Nokian vertauskuvana.

Stephen Elop

Elettiin syyskuuta 2010, kun Olli-Pekka Kallasvuo irtisanottiin Nokian toimitusjohtajan tehtävistä. Hänen seuraajakseen nimitettiin kanadalainen Stephen Elop, joka siirtyi tehtävään Microsoftilta.

Elop-Nokia-burning-platform
Stephen Elopin “Burning platform” metafora

Monen mielestä Elop oli troijalainen hevonen, joka tuhosi Nokian. Kirjan mukaan tuho tuli jo ennen Elopia. Ehkä hän osasi talon ulkopuolisena nähdä asioita eri tavalla ja pisti omalla tavalla tuulemaan. Elopin aikakaudella vuonna 2001 Symbian-käyttöjärjestelmän kehittäminen lopetettiin kokonaan ja aloitettiin yhteistyö Microsoftin kanssa. Tästä seurasi massiiviset YT-neuvottelut, joissa Suomessa työskentelevät Nokian tietotekniikan insinöörit saivat monoa perseeseen niin nopeasti että eivät kissaa ehtineet sanoa.

…jatkuu seuraavassa jaksossa.

Omega Healthcare Investors – osakeanalyysi

Artikkeli on akateemisen työttömän kirjoittama liiketoimintapohdinta ja analyysi Omega Healthcare Investors Inc. -yhtiöstä. Artikkeli ei sisällä osto eikä myyntisuosituksia. Artikkeli on kirjoitettu selvinpäin omalla atk-laitteella ja tarkoitettu vain viihdekäyttöön. Nautinnollisia lukuhetkiä yhdessä tai yksin toivottaa Akateeminen työtön.

OHI-portfolio

Omega Healthcare Inversors portfolio

Omega Healthcare Investors on vuonna 1992 perustettu kiinteistösijoitusyhtiö (REIT), joka on pörssilistattu New Yorkin pörssiin (NYSE) ja sen kaupankäynti tikkeri on OHI. Omega Healthcaren liiketoimintamalli on tarjota mahdollisimman kustannustehokasta asumista vanhuksille Yhdysvalloissa sekä Isossa-Britanniassa. Yhtiön kiinteistösalkussa on lähes 1000 terveydenhuoltokiinteistöä 42 eri osavaltiosa Yhdysvalloista ja 53 kiinteistöä Isossa-Britanniassa. Toimitiloista 85% on ympärivuorokautista hoitoa tarjoavia hoivakoteja (SNF, Skilled Nursing Facility) ja loput 15% ovat avustetun asumisen palvelutaloja (ALF, Assisted Living Facility). Yhdysvalloissa eri viranomaisarvioiden mukaan SNF-tasoisissa hoivakodeissa tulee asumaan vuoden 2020 mennessä noin 1,5 miljoonaa amerikkalaista. Vuoteen 2030 mennessä asukkaita olisi arvioiden mukaan jo yli 2 miljoonaa. Kasvunäkymät hoivakiinteistöjen kysynnälle ovat siis vahvat, mutta aivan toinen tarina on sitten se, että mistä rahat tämän kaiken maksamiseen? Yhdysvaltojen 45. presidentti Donald J. Trump on suhtautunut erittäin nihkeästi julkiseen terveydenhuoltoon ja sen kustannuksiin. Mikäli julkinen terveydenhuolto revitään republikaanihallinnon toimesta palasiksi ja vatkataan saviruukussa uusiksi, niin lopputuloksen kannalta se ei voi tietää ainakaan mitään hyvää healthare-REIT toimialalle, joka on saanut tähän mennessä rahansa pääosin julkiselta sektorilta.

Synkistelystä huolimatta avataan hieman enemmän Omega Healthcaren liiketoimintamallia: Omega tarjoaa siis pelkästään toimitiloja/hoivakiinteistöjä hoiva-alan yhtiöille. Nämä hoiva-alan palveluja tarjoavat yhtiöt eli operaattorit ovat vuokralaisina Omegan kiinteistöissä. Hoiva-alan yhtiöt hoitavat asiakkaiden palvelemisen hoitokodeissa ja saavat tulonsa pääasiassa julkiselta sektorilta. Eli julkinen sektori maksaa operaattorille vanhusten hoidosta ja operaattori maksaa taas vuokraa Omegalle kiinteistöstä. Omega Healthcare tarjoaa myös erilaisia rahoituspalveluja hoiva-alan operaattoreille. Omegalla on asiakkaina yli 80 hoiva-alan operaattoria ja suurin vuokralainen Genesis Healthcare tuo noin 7% koko liikevaihdosta ja kymmenen suurinta vuokralaista yhteensä noin 50%. Toimialan koko huomioon ottaen voidaan puhua hyvin hajautetusta salkusta eikä yksittäisen vuokralaisen osuus tuloista ole merkittävästi liian suuri. Jos tuo 7% suuruinen osuus leikattaisiin pois Omegan tuloksesta, ei se vielä kaataisi koko firmaa, mutta laittaisi ainakin vähäksi aikaa osingot holdiin. Mutta ainakaan tässä vaiheessa ei ole mitään hälyttäviä viitteitä siitä, etteivätkö Omegan vuokralaiset olisi maksukykyisiä. Tässä täytyy kuitenkin viitata edellä mainittuun Genesis Healthcare:n, jota markkinat ovat hermoilleet jo pitkään. Jos esimerkiksi Genesis Healthcare tai joku muu Omegan vuokralainen hakeutuisi konkurssiin, aiheuttaisi se Omega Healhtcarelle luottotappioita vuokramenetysten muodossa + muita operatiivisia uudelleenjärjestelykuluja mikäli Omega on ollut mukana rahoittamassa kaatunutta firmaa. Poliittisten ja muiden riskien lisäksi yhdeksi alan suurimmaksi ongelmaksi on noussut tasokkaiden kiinteistöjen saatavuus. Kilpailu healthcare-REIT alalla on kova ja kaikki parhaat kiinteistöt ovat jo käytössä. Healthcare-REIT yhtiöt joutuvat siis rakentamaan uutta (luvat, kaavoitus, suunnittelu, rakentaminen, yms byrokratia ja kulut), jolloin kiinteistöistä tulee yksikköhinnaltaan kalliimpia. Ongelma on myös siinä, että kustannuksia ei voi suoraan siirtää vuokriin, koska laskun loppumaksaja on osavaltio. Eli kustannuspaineita tulee vähän joka suunnasta ja se on myös heijastunut toimialaan laskevina kursseina.

Osakkeen hinnan ja tuloksen suhdetta kuvaava P/E-kerrointa vastaa REIT-yhtiöillä käytettävä P/FFO (Price/Funds From Operations) tunnusluku, joka on kuluvan vuoden ennusteilla Omega Healthcarella noin 9,4. Eli ainakin tämän arvostusta kuvaavan tunnusluvun perustella markkinat ovat hinnoitelleet lähes kaikki kauhuskenaariot jo yhtiön osakkeeseen, vaikka epävarmuustekijät eivät ole ainakaan vielä yhtiön tuloskuntoon iskeneet. Yhtiön arvostus on myös saman toimialan verrokkiryhmää huokeampi.

Omega Healhtcare osakekurssi

Omega Healthcare Investors kurssikehitys 2007-2017

Omega jakaa osinkoa kvartaaleittain, eli 4 kertaa vuodessa. Viimeksi heinäkuussa 2017 yhtiö nosti kvartaaleittain jaettavaa osinkoa $0.01 dollarilla (+1,6%) –> $0.64 dollariin per osake, jolloin yhtiö on nostanut osinkoa 20 kvartaalia peräkkäin. Yhteensä yhtiö on nostanut osinkoa 7 vuotta putkeen vuodesta 2010 lähtien. Omega maksaa vuonna 2017 osinkoa yhteensä $2.56 per osake, jolloin osinkotuotoksi tulee 8,2% (osakekurssilla $31,15). Omegan osingonjakosuhde on melko maltillinen eli noin 77%. Eli rahaa jää myös taseeseen eikä kaikkea rahaa lapioida ulos ovista ja ikkunoista osingon merkeissä.

Väestön ikääntyminen on tilastollisesti selkeästi todennettavissa eli voidaan puhua megatrendistä, joten tulevaisuudessakin vanhustentalojen ja hoivakotien ovipumput laulaa korkealta ja kovaa.

HYVÄÄ:
+ Toimialaa korekampi osinkotuotto (8,2%)
+ Kiinteistösalkun laaja hajautus osavaltioittain
+ Ennakoitava liiketoiminta ja pitkät vuokrasopimukset
+ Healthcare-REIT toimiala on immuuni Amazonin death of retailille
+ Kestävällä pohjalla oleva osingonjakosuhde (77%)
+ Rästivuokrien osuus pieni
+ Kohtalaisen siedettävä velkavipu ja velkaantuminen (lainojen kiinteä korko)
+ Toimialan hyvät kasvunäkymät (ihmiset vanhenee ja tarvitsevat hoitoa)

HUONOA:
Poliittinen riski
Hyvien toimitilojen saatavuus
Alan kilpailu
Korkojen nousu

Continue reading

Rovio aikoo suoraan Helsingin pörssin päälistalle?

Angry Birds pelistä tuttu pelialan yhtiö Rovio aikoo listautua Helsingin pörssin päälistalle, uutisoi Bloomberg. Nimettöminä pysyttelevät lähteet arvioivat, että yhtiö saatettaisiin arvostaa listautumisessa jopa kahden miljardin dollarin arvoiseksi. Eli hyvin on kalaa mukana hinnassa. Todennäköisesti järki kuitenkin voittaa ja arvo pysyy lähellä todellista kirjanpitoarvoa? Rovion pörssihaaveilut ovat tässä vaiheessa vielä pelkkää spekulaatiota, eikä mitään lopullisia päätöksiä ole vielä tehty. Eli Rovio pyrkii pörssin päälistalle ja tavoitteena on kerätä 30 miljoonaa euroa pörssilistauksella.

Yhtiön olisi kannattanut listautua 2012, kun hypetys yhtiön ympärillä kävi kuumimmillaan. Vuodet ovat vierähtäneet ja kukaan ei enää muista Angy Birds peliä. Monellakaan ei ole enää koko peliä puhelimessa. Mutta muistaako kukaan vielä älyttömiä otsikoita vuodelta 2012 “Roviosta viihdemaailman uusi Disney?”. Minä muistan nämä otsikot hyvin. Silloin myytiin vihaisilla linnuilla t-paitoja, alushousuja, kahvimukeja, karkkia, limsaa, pullaa ja hyvä ties mitä muuta maan ja taivaan väliltä. Silloin Rovion hypetys oli kiihkeimmillään ja peliyhtiö Zynga taisi tarjota jopa $2.25 miljardia dollaria koko yhtiöstä. Ei kelvannut pojille raha silloin, kun oli kiire kaatamaan Disney. Nyt kyllä raha kelpaisi, mutta kukaan ei tarjoa enää 2 miljardia. Ne ajat ovat takanapäin, aivan kuten Rovion menestys. Yhtiön liikevaihtoa katsoessa (tammi-kesäkuu 153 miljoonaa) luvut näyttävät aloittavaksi pörssiyhtiöksi hyvältä, mutta liikevaihto tulee väistämättä putoamaan, kun 153 miljoonan liikevaihdossa näkyy vahvasti Angy Birds elokuvan menestys. Eri lehtitietojen mukaan Rovion tuleva pörssianti hinnoiteltaisiin noin 400 miljoonan euron markkina-arvoon.

angry birds

Hei me tienataan tällä !

Rovio on yhden hitin ihme. Vai kuka pystyy laittamaan top 5 Rovion pelit tiskiin. Eli yhden hitin ihme, kuten sanoin. Rovio on yhtiö, jolla on takana menestyksekäs menneisyys. Tulevaisuus ei kuitenkaan näytä yhtä hohdokkaalta. Disneyn kaataminen jäi ankaksi, vaikka yrityksen puutteesta ei voi moittia. Angry Birds elokuva oli hyvä alku, mutta yksi hitti ei tee vielä kesää. Peliala on äärimmilleen kilpailtu, jossa marginaalit ovat paperinohuet. Ei ole tullut Rovion pakoputkesta seuraavaa listaykköstä ja rahastus vanhalla pelillä alkaa kuivumaan kasaan. Vai ostaako kukaan enää kahvikuppia punaisella lintulogolla? Eli jotakin on siis tehtävä, niin miksei sitten pörssilistaus ja löysät pois bulleroilta. Pörssilistaus tulee kyllä viimeisellä mahdollisella hetkellä omistajien kannalta, että heille jäisi edes joitakin roposia taskunpohjalle upeasta matkasta menestykseen ja takaisin. Ehkä tämäkin IPO on merkki siitä, että kohta ollaan pörssinousun huipulla ja pian matka alas voi alkaa.

Lopuksi täytyy vielä kompata Bloombergin analyytikko Matthew Kantermania, joka on varoittanut hyväuskoisia ihmisiä sijoittamasta rahojaan Rovioon. Kanterman on todennut, että Rovion bisnes on pelkästään yhden brändin, eli Angry Birdsin varassa. Hänen mukaansa yhden hitin kaupallistaneilla peliyhtiöillä on historian saatossa ollut vaikeuksia monipuolistaa tarjontaa, jonka seurauksena tuloksenteko on kärsinyt. Tästä esimerkkinä Zynga.

Itse en usko yhtiöön enkä aijo sijoittaa penniäkään ko. firmaan. Onnea ja menestystä pörssilistaukseen.

Suomi 100-juhlavuoden ikävä tapahtuma

Syvä osanottoni Turussa tapahtuneen terrori-iskun viattomille ja syyttömille uhreille.

Minulla ja Britanniaa edustavalla somalitaustaisella kestävyysjuoksijalla Sir Mohamed “Mo” Farahilla on yksi yhteinen piirre. Me molemmat välttelemme uutisten katsomista, koska uutisissa harvoin kerrotaan mitään hyvää. Turun perjantaisia tapahtumia ei voinut kuitenkaan välttyä katsomasta. Tämä ei pitänyt mennä näin. Nyt Suomi 100-juhlavuoden aikana on Suomessakin uusi rikosnimike – Terrorismirikos (terroristisessa tarkoituksessa tehty murha / murhan yritys).

Heti kun tekijästä saatiin tarkempaa tietoa, alkoi YLE:n uutisissa massiivinen rasisminvastainen kampanja. Samalla sosiaalisen median pimeät liberaalivoimat alkoivat levittämään vääriä tietoja tästä naisiin kohdistuneesta viharikoksesta ja epäillystä tekijästä. Esimerkiksi monet liberaaleja arvoja kannattavat turkulaiset väittivät sosiaalisessa mediassa, että mitään puukotusta ei olisi koskaan tapahtunut tai että “liikenneonnettomuuden vaihtoehtoa ei voida vielä sulkea pois tässä vaiheessa” + rasisminvastaiset hastagit perään. Tämä kaikki siis silloin, kun viranomaiset olivat vahvistaneet tutkivansa Turussa tapahtuneita joukkopuukotuksia terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja murhan yrityksinä. Monet turkulaiset kertoivat paikallislehden haastattelussa, että terrori-isku ei tullut heille yllätyksenä ja että tätä osattiin odottaa. Monesti opiskeluaikoina Turussa käyneenä en voi jakaa heidän mielipidettä. Minä en ole koskaan havainnut että Turussa olisi ollut radikaalia islamia tai muuta ääriajattelua. Ehkä en ole sitten eksynyt Turun No-Go alueille, tai sitten olen vaan niin sinisilmäinen että en osaa nähdä ympärillä olevaa pahuutta. Minulle kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ihonväriin, uskontoon tai sukupuoleen katsomatta. Me olemme erilaisia, mutta silti niin samanlaisia tämän taivaan alla.

prayfor_Turku

Arvoliberaalin toimitaohjeet hätätilan sattuessa

 

Kaiken kriisin ja kauheuden keskellä hatun noston arvoinen suoritus MTV Uutisten rikostoimittaja Pekka Lehtiselta, joka on tehnyt hyvää journalistista työtä tämän kaamean terrorismi-rikoksen selvittelyssä ja uutisoinnissa. Harva toimittaja pystyy tällaisissa kriisitilanteissa toimimaan puolueettomasti ja uutisoimaan faktat edellä, jolloin erilaisille äänekkäille pienpopulistiryhmille jää vähemmän mediatilaa oman “mielipiteen” esilletuomiseen.

Katsomisen arvoinen video: Geopolitiikan tutkija Alan Salehzadeh analysoi IL-TV:n Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa terrorismin uhkaa Suomessa. Terrorismitutkija: Suomessa kävelee tikittäviä aikapommeja, isku mahdollinen – “Heidät pitäisi karkottaa” http://www.iltalehti.fi/iltv-paivarinta/201705240204909_iv.shtml

Terrorismista politiikkaan. Männä viikolla julkaistiin YLE:n puoluegallup (toim. huom. gallupeillä ei ole vielä Suomessa äänestysoikeutta), jossa huono vitsi on muuttumassa painajaismaiseksi todellisuudeksi. Vihreät – De Rödä on nousemassa kovaa vauhtia Suomen suurimmaksi puolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa (2019). Jo viime kuntavaaleissa oli havaittavissa viherpopulismin nousua, jossa luvattiin uusia viheralueita, Suomen metsien muuttamista suojelualueeksi, maahanmuuton lisäämistä, autoilun kriminalisointia, maaseudun näivettymistä jne.

 

vihreat

Lähde: YLE

Lista muutoksista, jos/kun vihreät – De Röda nousee pääministeripuoleeksi 2019:

  • Sukupuolineutraali varhaiskasvatus pakolliseksi jokaiseen kuntaan.
  • Pakolliset kasvisruokapäivät alakouluihin
  • Pakolaiskiintiön tuntuva kasvattaminen nykyisestä
  • Helsinkiläiset saavat Guggenheimin sekä hienon suurmoskeijan.
  • Autoilu kielletään Helsingin keskusta-alueella. Tulee niin sanotut tietullit.
  • Paperittomille maahanmuuttajille samat edut kuin veroja maksaville suomalaisille.
  • Lähi-idän sota-alueilta Suomeen palaaville vierastaistelijoille ilmainen kuntoutus ja terapia
  • Paperittomille ilmainen terveydenhuolto, ruoka, majoitus + korotettu päiväraha
  • Kansalaispalkka kaikille
  • Kävelybulevardi Helsingistä Hämeenlinnaan
  • Autoveron nostaminen
  • Polttoaineveron nostaminen
  • Sananvapauden rajoittaminen entisestään!
  • Talvivaara saa jatkaa menestyksekästä toimintaansa
  • Ydinvoiman tukeminen
  • Jyväskylän rallin lakkauttaminen
  • Osinkotuloverotuksen kiristäminen ja pääomaveron nostaminen, koska jostakin on rahat otettava edellä mainittujen ihanuuksien maksamiseen.

Salkku on salkku vaikka voissa paistaisi. Näköjään osakemarkkinat ovat alkaneet epäilemään Trumpin kykyä uudistaa Yhdysvaltoja ja sen taloutta, joka heijastuu nyt osakemarkkinoilla hermoiluna. DOW ja NYSE eivät ole tehneet uusia ennätyksiä enää moneen viikkoon. Ongelmia paratiisissa siis. Eikä Yhdysvallat uudistu pelkästään vanhoja hiilikaivoksia avaamalla – päinvastoin! Trumpin tehtävä on vaikea, kun pitää tasapainoilla äänestäjien, median ja suuryritysten välimaastossa. USA:n taloudessa on monia ongelmia. Amerikkalainen suurteollisuus tarvitsee kipeästi halpatyövoimaa, jotta se olisi kilpailukykyinen muiden halpatyövoimaa käyttävien maiden kanssa. Yhdysvallat tarvitsee myös halpatyövoiman lisäksi korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia talouden uudistamiseen, kuten aina ennenkin. Halpa öljy on sekä kirous että siunaus. Yhdysvaltojen on myös valmistauduttava korkojen nousuun, joka on aina ollut myrkkyä markkinoille. Erityisesti suurella velkavivulla varustetut REIT:t ovat ensimmäisenä ottamassa osumaa, kun ilmaisen rahan tulo loppuu kuin kanan lento.

Taskulämpimiä talousuutisia

En yleensä katso uutisia, koska uutisten seuraaminen on varmin tapa pilata hyvin alkanut päivä. Esimerkiksi en halua lukea lehdestä enkä katsoa telkkarista missä on taas joku ajanut rekalla ihmisjoukkoon tai missä on raiskaajille jaettu sakkorangaistuksia törkeästä teosta. No mutta eilen tiistaina kuitenkin katsoin ihan läpällä ylen klo 18 uutiset siinä bissettelyn ja lossittelut lomassa. Uutisissa kerrottiin sijoitusalan ammattilaisten povaavan pörssikurssien nousun jatkumista. Helsingin pörssin yleisindeksi OMXH ylitti hetkellisesti 10 000 pisteen rajan männä viikolla. OMXH on sittemmin lasketellut alle kymppitonnin ja jolkottelee siinä 9700 pisteen tuntumassa. Edellisen kerran pörssinousu päättyi 12 000 pisteeseen, josta se lähti rajuun laskuun 10 vuotta sitten subprime kuplan puhjettua USA:ssa. Uutisissa haastateltiin Nordean päästrategi Lippo Suomista ja Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeriä.

 

OMX-Helsinki-10-vuotta

Liimaa, komisario Palmu!

10 000 pisteen rajaa pidetään jostakin syystä maagisena rajana. Minulle se on vain numeroita, kuten ikä tai pankkitilin saldo. Mutta kait se pörssikurssien nousu kertoo jollakin tavalla että taloudella menee hyvin. Siihen kun vielä lisätään matala korkotaso, niin ei ole ihme kymppikerho paukkuu. Sijoitusalan ammattilaiset povaavat pitkän aikavälin nousut jatkuvan, koska näköpiirissä ei ole sellaisia uhkia, jotka voivat talousnousua horjuttaa. Milloin kuullaan taas se kuuluisa mantra: ”Talouskasvu on aivan nurkan takana”. En nyt kuitenkaan muista kuka ton aivopierun alun perin pääsi suustaan, oliko joku poliitikko vai Putous sketsihahmo. Oli kuka oli mut nyt sitä talouskasvun rimpsua taas hoilataan. Yli 300 000 työtöntä voivat olla tästä asiasta eri mieltä, minä mukaan lukien.

Talousnousun kuumemittarina voidaan pitää esimerkiksi yritysjärjestelyjä ja pörssilistautumisia, joissa tuulipukukansa jonottaa räntäsateessa ostamaan uusia pörssi-lottolappuja. Pörssisäätiön toimitusjohtaja Lounasmeri kuvaa tämän hetken markkinaa lämpimäksi. Lounasmerin mukaan taskulämmin kurssikehitys ei ole vielä välttämättä jo loppuvaiheessa, mutta hänen mukaan emme myöskään ole enää kurssikehityksen alkuvaiheessa. Eli viimeinen loppusuora on jo näkyvissä ja kansa hurraa katsomossa. Nordean päästrategi Lippo Suominen heittää lisää löylyä tulikuumille kiville ja toteaa ylen uutisille, että nyt on tultu syvästä kuopasta ylöspäin viimeiset 8 vuotta. Hän vertaa tämänhetkistä pörssinousua pisimpään nousukauteen, joka kesti 13 vuotta 1987-2000. Hänen sanojensa mukaan kurssien pitää nousta vielä 5 vuotta, jotta tehtäisiin uusi ennätys nousuputkessa. Silloin myös todennäköisesti ylitetään edellisen nousun huippulukemat 12 000 pistettä. Eli voidaanko sanoa että olemme nyt enemmän talouden ja pörssin kurssikehityksen loppuvaiheessa kuin alkuvaiheessa. Joten tulemme näkemään lisää äkkirikastumisen toivossa jonottavaa tuulipukukansaa räntäsateessa, minä mukaan lukien.

Kun talousnousun ”virallisena” kuumemittarina voidaan pitää pörssilistautumisia, niin epävirallisena pörssihuuman huippuna on pidetty sitä, kun taksikuskit ovat alkaneet jakaa sijoitusvinkkejä matkustajille. Joskus aikaisemmassa elämässä kun olin töissä ja matkustin taksilla, sain jonkun verran sijoitusvinkkejä taksikuskeilta. TJ Group oli silloin kova sana. Muistan myös taksin takapenkiltä kuulleeni sellaisesta kuumasta firmasta kuin Stonesoft. Opiskelijan kesätyötuloilla laitoin laput sisään. Rahat meni mutta henki jäi.

Salkku 300 miinuksella. Talouskasvu ei ainakaan minun salkussani näy muuten kuin miinusmerkkisenä kehityksenä. Uusimpana tulokkaana salkkuun WSR. Ehkä huono ostos, kun USA:ssa on nyt “death of retail” myyntipaniikki päällä REIT:ssä. Kysymys: Miten tehdä pieni omaisuus osakesijoituksella? Vastaus: Aloittaa se suurella omaisuudella!

Kuka tai mikä on aivan nurkan takana? Missä ovat Rytsölän veljekset ja keltainen lambo? Mitä kouluja pitää käydä että pääsee päästrategiksi?

Kesäteatteria ja estoja

Voiko kukaan enää sanoa että politiikka on tylsää, etenkin kun menneellä viikolla Suomen köyhä kansa sai hyvää kesäteatteria jonka pääosissa näyttelivät Sipilä, Orpo ja Halla-aho. Menneellä viikolla erikoisherkkä pääministerimme Sipilä ja rajat-auki arvoliberaali valtionvarainministeri Orpo uhriuduivat Jussi Halla-ahon edessä. Yhdessä sovitun hallitusohjelman noudattaminen oli liikaa vaadittu Sipilältä ja Orpolta, ja se olikin hyvä syy pistää Halla-ahon johtama Perussuomalaiset oppositioon. Hauska oli vielä kuulla perusteluina, että Halla-ahon puheet voivat vaarantaa orastavan talouskasvun Suomessa. Koulua käyneenä ihmisenä en tiennyt, että talouskasvua voivat ohjaavat yhden puolueen puheenjohtajan kommentit. Minä kun luulin, että talouskasvua ohjaa tarjonnan ja kysynnän laki, kuten minulle on yliopistossa opetettu. Jos suomalainen romu ja krääsä ei mene maailmalla kaupaksi, niin silloin Suomen valtio ei saa vientituloja ja talous ei kasva. Mutta tämä äskeinen teoriahan on nyt ihan populismia! Hyvä että meillä on näitä kovapalkkaisia näyttelijöitä viihdyttämässä meitä kesällä ja keltainen lehdistö saa jotakin kirjoitettavaa. Kansalta vaaditaan todellakin mediakritiikkiä.

Hallitsukriiseistä viis, kun nyt on oikeasti kriisi päällä, kun mun suosikkipoliitikko vihreiden Ville Niinistö ja mun suosikkikirjailija Juha Vuorinen ovat Twitter kriisissä. Kuva kertoo syyn Villen uhriutumiseen. Näköjään vihreidenkään ei tarvitse kaikkea suvaita, vaikka käskevätkin muita suvaitsemaan kaikkea! Laitetaan kaikki #estotpäälle ja ollaan silti niin #suvaitsevaisia.

Ville Niinistö ja Juha Vuorinen Twitter

Erikoisherkkää politiikkaa vihreiltä

 

Salkusta sen verran, että nyt on opintolainan jämä ja säästöjen säästöt lusittu osakkeisiin. Viimeisimpänä ostona General Electric. Tulot ovat niukat, sillä pulloilla sain parikymppiä koulujen päättäjäisissä. Oli sekä ilo että suru seurata nuorison juhlintaa kohti heidän edessään siintävää työttömyyttä. Hyvinä vanhoina aikoina kun minä valmistuin akateemiseksi työttömäksi, oli meno piirun verran chillimpää. Ei ollut joukkotappeluita, ei ollut tyttöjen joukkoahdistelua, ei kännyköiden varastamista eikä poliisin väkivaltaista vastustamista. Suomikin on kymmenessä vuodessa ottanut askeleen lähemmäksi eurooppalaista uutta kulttuuria, jossa kaduilla vallitsee anarkia ja kansalaistottelemuus.

Olen miettinyt, lukeeko tätä mun kirjoittamaa blogia kukaan. Ainakaan blogin nimi ei ole sponsoriystävällinen. Kuka haluaisi oman firman nimen yhdistettävän työttömyyteen, kurjuuteen ja köyhyyteen? Entä jos saan töitä? Vaihdanko blogin nimen? En taida vaihtaa, mutta toki kerron rehellisesti tilanteesta jos töitä satun saamaan. Ainakin hakemuksia olen laittanut kuin hullu, ja muutamassa paikassa olen käynyt kuumalla tuolilla istumassa. “Kiitos, mutta ei kiitos olet paska ihminen” -vastauksiakin on tullut muutama ja se saa taas akateemisen työttömän viinahampaan kummasti kolottamaan.

Olen pohtinut myös blogin sisältöä, joka on välillä aika poliittisesti painotettu, kuten tämän kirjoituksen alku. Olisiko kuitenkin parempi blogata fillarikommunismin ihanasta aatteesta ja kukkien keräämisestä? Toki molemmat aatteet ovat lähellä sydäntäni, mutta voi niitä pupuja halata myös taloudellisesti riippumattomana. Tosin minulla on siihen tavoitteeseen taitaa olla liian pitkä matka, eikä 3000 euron salkulla vielä kuuhun mennä.