Enersense on luottamuscase

Enersene julkaisi viime viikon torstaina H1 tuloksen ja se oli ihan paska! Valitettavasti yhtiö yllätti minut ja monet muut piensijoittajat housut kintussa. Näin surkeasta tuloksesta olisi pitänyt antaa mielestäni tulosvaroitus, etenkin kun Inderesin analyysin mukaan yhtiöltä oli odotettu voimakasta ja kannattavaa kasvua. Nyt tuli jonkun näköistä kasvua mutta kannattavuus oli umpisurkea. Huono tulos johtui TPU-maalaus yhtiös ostosta 2018 tammikuussa. Ainakin munulle TPU-maalauksen umpisurkea tulos tuli täytenä yllätyksenä. Maalausfirma oli tehnyt vajaan 0,5 miljoonan euron tappiot reilun 5 miljoonan liikevaihdolla. Nyt Enersense yrittää nyt parhaansa mukaan tätä sekoilua kääntää voitolliseksi. Ainakin tämä vuosi on täysin reisillä, todennäköisesti ensivuosi myös, mikäli tätä kallista maalausfirmaa ei saada tuloskuntoon. Yhtiö teki 0,4 MEUR:n tappiovarauksen H1-tulokseen loppuvuoden osalta, joten voitollista tulosta saa odottaa pitkään.

Tarinan opetus. Ole varovainen pienyhtiöiden kanssa, joita seuraa Suomessa vain yksi analyytikko. Se henkilö nimittäin saattaa olla oikeassa tai väärässä. Tällaisiin pieniin yhtiöihin ai kannata 5% enempää sijoittaa sotakassasta.  Jos joku firma on “luottamuscase”, silloin hälytyskellojen pitäisi soida. Pörssissä on paljon parempia yhtiöitä, jotka kasvavat 15% ja maksavat yli 4% osinkoa.

“Enersense on luottamuscase”, joka nyt on osunut tuulettimeen ja jonka jälkiä saa pyyhkiä seiniltä vielä ensi vuoden loppuun asti.

Advertisements

Pimeällä taksilla mustaan tulevaisuuteen

Kun kokoomuslainen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner runnoi taksilain muutoksen läpi, moni pelkäsi miten käy vanhusten ja sairaiden KELA-kyytien. Nämä kaikki pelot ovat käyteen toteen ja kohta alkaa ihmisiä kuolemaan sairaaloiden tuulikaappien eteen. Haja-asutus alueella on jo vaikeuksia saada takseja ja vanhukset ovat joutuneet odottamaan kivuissaan useita tunteja taksia. Helppo sitä on yliopiston kahvilasta huudella että käyttäkää julkisia. Hallituskokoonpanosta riippumatta julkista liikennettä on supistettu systemaattisesti vuosikymmenien aikana. Sieltä supistetaan mistä saadaan vähemmän ääniä vaaleissa. Se on suomalaista demokratiaa !

Tämän blogikirjoituksen innoitus tulee työkaverilta, joka kertoi omasta taksimatkasta sen jälkeen kun vanha taksilaki uudistettiin ja tilalle tuli “viidakon laki”. Työkaveri käytti tunnuksetonta taksia viime viikonloppuna, jossa ei ollut mittaria, kyydistä ei saanut kuittia, eikä kuski osannut suomea. Hän itse kutsui tätä “taxia” pyörillä kulkevaksi apteekiksi. Matkan aikana olisi saanut vanhat tennisvaivat kuntoon erilaisilla kipuvalmisteilla ja myös sinisiä pastillejä oli tarjolla. Hinnatkin olivat neuvoteltavissa. Kuski taisi olla ilmeisesti samaa porukkaa joka kauppaa näitä “lääkkeitä” avoimesti Steissin edessä ja Sörkän metroasemalla. Viranomaisia ei taida tällainen pikkubisnes kiinnostaa, kun asialle ei ole tehty viiteen vuoteen mitään. Se on vain suurta rikkautta, kuten esimerkiksi vasemmistoliitossa sanottaisiin. Mutta tätä se kilpailutuksen vapautus teettää, saa monta asiaa hoidettua samalla kerralla ja rahaa säästyy. Ei sen niin väliä vaikka ei kuittia saa, kun ei niitä pizzerioistakaan saa vaikka kuinka vaatii. Ja jos vaatii oikein kunnolla voi saada vielä rasismisyytteen, joten parempi näin että se vitonen sujahtaa suoraan omistajan rintataskuun. Win-win tilanne siis toisin sanoen. Ja ainahan kulloinenkin hallitus väriin katsomatta voi korottaa veroja, jotta tämä hyvinvointiyhteiskunnan julkisivua ja sen rippeitä voidaan ylläpitää ja näyttää maailmalle kuinka suvaitsevaisia ja moniarvoisia me olemme.

Mutta jos itiksestä pääsee femmalla keskustaan, niin kyllä minä käyttäisin pimeää taksia, eikun siis uuden taksilain määrittelemää taksia, jossa ei tarvise olla mittaria ja hinnan voi neuvotella etukäteen. Tästä lompakko tykkää.

GF Money – taas arvasin oikein

Moro. Pitkästä aikaa taas koneen ääressä. Työttömänä ei jaksanut kirjoittaa kun masensi ja nyt kun on työnsyrjässä kiinni niin ei ole aikaa kirjoittaa. Mutta nyt kirjoitan lyhyesti. Töissä menee hyvin. Plussatunteja saa tehdä niin paljon kuin pää kestää ja kiky roikkuu siinä mukana. Selailin tässä eräänä kauniina päivänä LinkedIn profiileja ja stalkkasin entisiä koulukavereita. Ja mitäs minä löysinkään. Mun entiset koulukaverit ovat edenneet työelämässä hyvin. Löytyy Sales Manageria, Senior Sales Manageria, Directoria, CEO:ta, Senior software designeria ja Head of Marketingia. Minä taidan olla se luokan ainut musta lammas, jolla on takana pitkä työttömyys ja rillutteluvuodet kelan päivärahoilla. Se pitkä työttömyysjakso oli hukkaan heitettyä elämää, jota ei saa enää takaisin. En ole katkera, mutta. Minulla on vielä pitkä matka seuraavalle portaalle, eikä sohvan kautta taida päästä yhtään nopeammin eteenpäin, ei ainakaan tällä naamavärkillä (ja tällä perseellä). Mutta näillä pelikorteilla mennään mitä on lähdössä jaettu. Tai olen mä omaan tyhmyyttäni pelannut korttini aivan helvetin huonosti, mutta kantapään yliopisto opettaa, myös tällaista puupäätä. Mutta niin se elämä kuljettaa ja riepottelee meitä. Joitain se kohtelee hellästi ja toisia taas potkii alapäähän. Mutta olen onnellinen siihen mitä nyt on, huonomminkin voisi olla. Päivä kerrallaan.

Sitten osakeasiaa. GF-Money perui listautumisen jo aikoja sitten, mutta en ehtinyt/viitsinyt/jaksanut siitä kirjoittaa. Katsoin netistä GF Moneyn listautumis tilaisuuden, joka sai mulla taas kutinan alapäähän. Ei mennyt firman esittely ihan nappiin ja tilaisuus jätti monia avoimia kysymyksiä, joihin saatiin Nuorisosäätiön kautta vastauksia. Nuorisosäätiö vetää näköjään kaikki heidän kelkassa olevat tahot mukanaan kaivoon. Itse en GF Money listautumiseen osallistunut ja hyvä niin. Enersense antiin osallistuin, kun toimitusjohtaja oli esittelytilaisuudessa aika vakuuttava. Esensea olisi tarkoitus tankata vielä lisää, jos menee lähelle 5 euroa tai alle.

Muuten salkku tuottaa persnettoa. Nyt 600 miinuksella. General Electric se suurin syypää. Eli ei olisi kannattanut Seekingalpha roskaa lukea, vaan luottaa numeroihin, jotka näyttivät tuloksen putoavan. Silti Seekingalphassa oli vedätykset päällä aika monella. Kantapään kautta taas kerran, ei ole eka kerta eikä viimeinen, valitettavasti.

Spotify – Ei kiitos

Ruotsalaiset saivat viimeksi Nordean pääkonttorin muuton yhteydessä muistutuksen siitä, että ruotsalainen näennäis-suvaitsevaisuuden kansankoti ei olekaan maailman napa, jonka ympärillä kaikki muut pyörivät. Vielä eivät ole ruotsalaiset elpyneet Nordea-krapulasta, kun uutta karvasta kalkkia syötetään länsinaapureille.  Nimittäin ruotsalainen startup sensaatio Spotify on listautunut New Yorkin pörssiin (NYSE). Tämänhän pitäisi olla hieno juttu ja niinhän se onkin, mutta kun vähän Spotifyn pintaa raaputtaa, niin alkaa homma haiskahtamaan. Tässä tulevat minun perustelut.

Spotifyn listautuminen on suurin ruotsalaisyhtiön listautuminen sitten Telian listautumisen vuodelta 2000. Tästä innostuneena ruotsalainen osakevälittäjä Nordnet on mennyt ihan sekaisin ja tarjonnut nyt Spotifyn osakkeen ostot ilman välityspalkkioita 9.4.2018 asti. Huh mikä tarjous, mutta minä jätän tämän suuren mahdollisuuden väliin.

spotify

Ruotsalainen musiikin suoratoistopalvelu Spotify listautui New Yorkin pörssiin.

 

Spotifylla on maailmanlaajuisesti 159 miljoonaa asiakasta, joista maksavia asiakkaita 71 miljoonaa. Viime vuonna yhtiö teki liikevaihtoa 4,09 miljardia euroa. Tällä maksavalla asiakasmäärällä ja liikevaihdolla Spotify onnistui tekemään -1,2 miljardin euron tappiot. Näitä lukuja katsoessa voisi kuvitella että Spotifyn pääkonttoria lämmitetään 100 euron setelinipuilla. Toivottavasti kassassa riittää vielä poltettavaa, sillä Spotifyn IPO:ssa ei kerätty uutta rahaa yhtiön kassaan, vaan omistajat pistivät osuuksiaan myyntiin. Spotifyn perustaja Daniel Ek on sanonut tosi kauniisti, että “me (Spotifyssa) todella uskomme voivamme parantaa maailmaa kappale kerrallaan”. En sitten tiedä onko Spotifyn liiketoimintamalli maailmanparantaminen vai kannattavan liiketoiminnan harjoittaminen. Tässä tapauksessa ilmeisesti se ensimmäinen vaihtoehto. Jättebra!

Ruotsalaisille mielipahaa on aiheuttanut se, että Spotify valitsi pörssipaikaksi NYSE:n eikä Tukholman Nasdaq-pörssiä. Miksi yhtiö valitsisi markkinapaikaksi ruotsalaisen pörssin, kun sen emoyhtiö on rekisteröity veroparatiisiin maineessa olevaan Luxembourgiin ja perustaja Daniel Ek omistaa yhtiötä kyproslaisen holding-yhtiön kautta. Spotifyssa on ruotsalaisuutta yhtä paljon kuin Kiinassa valmistetuissa Volvoissa. Hohdokasta Spotify-hypeä on lannistanut myös hieman se, että yhtiön arvosta putosi ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä -10%. Spotifyn markkina-arvoksi tuli 26,5 miljardia US dollaria, joka on verrattavissa noin puoleen Suomen valtion vuosibudjetista. Vuonna 2004 Googlen listautuminen oli markkina-arvoltaan samaa kokoluokkaa kuin nyt Spotify.

spotify ipo

Spotifyn markkina-arvo listautumisessa melkein yhtä suuri kuin Googlella v. 2004

 

Apple on Spotifyn kovin kilpailija. Applen musiikin suoratoistopalvelussa on tällä hetkellä 35 miljoonaa käyttäjää, joka on moninkertaisesti vähemmän kuin Spotifylla, mutta Applen resurssit tuntien mikään ei ole mahdotonta yhtiölle, joka on historiansa aikana onnistunut myymään isoille massoille akkuvikasia puhelimia 1000 dollarin kappalehintaan. Hatun nostoinen suoritus ja rahat veks.

Spotify on erittäin riskialtis pelipaperi monellakin tavalla. Vertauskuvana voisi todeta, että Spotify viljelee vuokralla levy-yhtiöiden omistamilla mailla. Ja mistä ajasta lähtien vuokralaiset ovat päässeet rikastumaan isäntien kustannuksella – no ei sitten milloinkaan! Spotifyta omistavat levy-yhtiöt pitävät talutusnuoran hyvin tiukalla, niin että henki kulkee, mutta omille teille karkuun ei pääse. Tämä näkyy yhtiön viivan alla kasvavina miljardiluokan tappioina! Spotify on myös varoittanut ennen listautumista, että sen liiketoiminta ei ehkä saata milloinkaan päästä voitolliseksi. En muista milloin yksikään listautuva yhtiö olisi varoittanut tappiollisesta liiketoiminnasta tällä tavalla. Tässä vaiheessa pitäisi jo hälytyskellojen soida ja nokan osoittaa kohti vastakkaista suuntaa kuin Spotify. Tämä varoitus johtuu siitä, että Spotify on riippuvainen levy-yhtiöiden ja oikeudenhaltijoiden lisensseistä. Spotify on maksanut historiansa aikana rojalteja artisteille, levy-yhtiöille ja julkaisijoille yli 8 miljardin dollarin edestä. Ilman lisenssejä Spotify tuskin voi tehdä kannattavaa liiketoimintaa, kun se nytkin on näin tukkoista toimintaa.

Kossua tankkiin

Ostin Altiaa eli ns. kossuosaketta yhtiön pörssilistausannissa. Tästä siis jo pari viikkoa aikaa, mutta en ole jaksannut näitä mun jaarituksia päivittää reaaliajassa nettiin. Osakkeita sain vähän päälle 200 kpl. Ihan jeppis. Kossu tuttu voiteluaine menneisyydestä. Nyt tätä suomalaista kuperkeikkajuomaa kuluu hieman vähemmän. Mutta antaa muiden ryypätä, minä kerään osingot ja nauran matkalla pankkiin. Kurssikin noussut anti-hinnasta ihan mukavasti. Katsellaan ja ihmetellään.

kossu

Kossu on viisasten juoma, vaikka tyhmätkin sitä juovat

Töissä menee ihan mukavasti. Edellisessä kirjoituksessa kritisoin kiky-paskaa. Työpaikalta eräs aikaisempaa saapumiserää oleva alemman palkkaluokan sotatyöjohtaja tiesi vinkata, että kiky-paskan ainoa häviäjä on loppuasiakas (joka maksaa laskun), koska kaikki työntekijät merkkaavat +30 min or whatever per viikko työtuntikirjaan, mutta menevät kuitenkin aivan normaaliin aikaan himaan, tai jäävät tekemään verstaalle viraapelia kiky:n ajaksi. Nyt kun tätä ajattelee, niin näinhän se on. Kyllä duunarit ovat aina osanneet petkuttaa näitä punanenäisiä kokoomuspellejä, nyt tälläkin kertaa. Kun katsoo suomalaista alennustilassa olevaa journalismia, niin paistaa läpi että poliitikot ovat ottaneet kunnian itselleen siitä että Suomen talous on noussut. Asia ei kuitenkaan ole näin. Ei suomalaiset punanenä-poliitikot voi vaikuta siihen, meneekö Metson paperikone kaupaksi Argentiinassa vai ei. Pienituloisilta naisilta palkan leikkaaminen ei auta mitenkään suomalaisten vientituotteiden kysyntää maailmalla, vaikka varmasti se nostaa valtionvarainministerin heikkoa egoa kun pääsee kyykyttämään naisia. No mutta onneksi seuraavissa eduskuntavaaleissa 2019 meno kääntyy jyrkästi vasemmalle ja me köyhät duunarit saadaan 6 tuntinen ja 4 päiväinen työviikko, vai mitä vasemmiston Li Andersson?

Rovio

Rovio on hieno yhtiö, ei minulla muuta.

Tai pakkohan tässä on nyt avata sanainen arkku taas. Vaikka en tajua pörssisijoittamisesta mitään, Roviota koskeva alapään kutina piti minun kohdallani hyvin paikkansa. Eli firman antoi tulosvaroituksen ja nyt ei auttanut enää Danske Bankin tukiostot kun Rovion pohjahintaa etsittiin taskulamppujen kanssa pörssitalon kellarista. Rovion ensimmäinen osavuosikatsaus pörssiyhtiönä oli niin suuri pettymys, että osakekurssi laski yli 50%. Punaisen kanan lento päättyi mahalaskuun. Rovion osakekurssi on käynyt sen pörssitaipaleen aikana parhaimillaan hieman yli 12 eurossa. Nyt pörssiromahtanutta Roviota saa nyt karvan alta 5 euron.

Oli onni, että en itse mennyt mukaan tähän höpötykseen. Listautumisesitteissä kerrottiin kyllä kaunis tarina, johon minä en uskonut. Valitettavasti moni muu uskoi ja on nyt menettänyt osan rahoista Rovion pörssikurssin romahduksen takia.

Rovion pörssilistauksessa ihmetytti eniten osakeanalyytikoiden Roviolle antamat hintasuositukset. Joku varmasti erittäin fiksu ja hyväpalkkainen analyytikko oli antanut jopa 14 euron tavoitehinnan Roviolle, perustelut taisivat jäädä aika hataralle pohjalle. Siinä meni myös minun usko osakeanalyytikoiden antamiin tavoitehintoihin, kun ne tuntuvat perustuvat stetson-menetelmään.

 

Unelmia, toimistohommia ja KIKY-paskaa

Edellisestä postauksesta on jo aikaa, joten päivitetään hieman tilannetta. Varmaan joku teistä mun faneista jo ihmetteli, että miksi minusta ei ole kuulunut mitään. Vaikka Kontulassa voi käydä kylmästi, niin ei sentään puukkoa ole tullut vielä kylkiluiden väliin, sillä minä olen aika nopea juoksemaan karkuun. Mutta ilmeisesti tässä maailmankaikkeuden kaaoksessa on jokin Jumala olemassa, kun minä sain ihmeen kaupalla töitä. Tietysti määräaikainen sopimus (onneksi ei sentään nollatyötuntisopimus) henkilöstövuokrafirman kautta. Määräaikainen soppari on ekan kerran katkolla kesäkuussa. Työ on sellaista perus 8-16 unelmia ja toimistohommia. Palkka hieman parempi kuin se perus 9 euroa tunnilta, mitä nää rekryfirmat tarjoaa. Ja mikä parasta, niin pääsen nyt osallistumaan yhteisiin talkoisiin, eli tekemään KIKY-paskaa, eli tutummin sanottuna Sipilä-paskaa. Käytännössä se tarkoittaa 24 tuntia ilmaista työtä työnantajalle vuodessa, eikä ylitöistä makseta mitään, eikä liiton korotukset tule mun palkkaan. Toki jos pitää tehdä valinta ruton ja koleran välillä, niin ei pääse kokoomuslainen personal-trainer Juha Sipilä nyt minua kyykyttämään työttömyysturvan aktiivimallin kautta.

Mitä tulee blogin nimeen, niin ei olkoon nyt se mikä se on. Vaikka työttömyys on nyt määräaikaisesti takanapäin, niin koskaan ei voi tietää, milloin ahne porvari laminoi kengänkuvan mun perseeseen ja taas saa hengailla aamusta iltaan asti Itä-Helsingin ostareilla.

Ai niin, vuosi 2017 oli sijoitusmielessä ihan paska. Persnettoa tuli jonkun verran. Suurin tappion aiheuttaja oli General Electric, joka kävi läpi toimitusjohtajan vaihdoksen ja osingon leikkauksen. Miten minä onnistunkin valitsemaan tuhansista pörssilistatuista osakkeista juuri sen paskimman lapun, joka menettää arvostaan 50% puolessa vuodessa. Ihmettelen, miten jotkut pystyvät rikastumaan osakkeisiin sijoittamalla, kun ainakaan mun salkussa yksikään osake ei ole plussalla. Ilmeisesti maailmankaikkeus yrittää sanoa, että jatka dokaamista ja tyhjien kaljapullojen keräämsitä, sillä minusta ei ole mihinkään muuhun. Pidetään tämä neuvo mielessä sitten kun määräaikainen työsopimus on ekan kerran katkolla. Silloin saatan minäkin olla jonkun aikaa katkolla.

sijoittaminen-kannattaa-noooot

Sijoittaminen ei todellakaan kannata, kuten kuvasta näkyy

Yllä olevassa kaaviossa vielä salkun tuotto ajalta 1.1.2017-29.12.2017. Kuvassa purpura viiva edustaa vertailuindeksiä (OMX Helsinki 25). Sininen aluekaavio edustaa salkun kehitystä. Kuva vastaa myös kysymykseen, eli miten tehdään pieni omaisuus osakemarkkinoilla? Aloittamalla isolla omaisuudella. Mä en vaan tajua, miten osakesijoittaminen voi olla tuottoisaa, etenkin kun nyt eletään kiimaista nousumarkkinaa, mutta mulla salkku sakkaa niinkuin vasemmiston puoluekannatus.

Nokian ruumiinavaus

Alkutalvi on kirjailijoiden, kirjakauppojen ja kustantajien kulta-aikaa. Syksyn ja alkutalven aikana on julkaistu monta hyvää kirjaa, ja jaetaanhan Finlandia palkinnotkin pian. Myös moneen pukinkonttiin sujahtaa kovakantinen lukupaketti. Itsekin tykkään lukea kirjoja ja antaa niitä lahjaksi. Toki tämä jatkuva KELA:ssa juokseminen ja pullojenkeräily haittaavat vapaa-ajan lukuharrastusta, mutta sellaista se köyhän elämä on – no can do.

Akateemisen työttömän mielestä ehkä tämän vuoden mielenkiintoisin kirja on siis Professori Yvez Dozin ja tutkija Keeley Wilsonin kirjoittama Ringtone: Exploring the Rise and Fall of Nokia in Mobile Phones. Kirja tekee Nokian ruumiinavauksen ja perkaa sisälmykset juurta jaksaen. Mielenkiintoiseksi kirjasta tekee se, että haastateltaviksi ovat suostuneet Nokian entisaikojen kovat nimet kuten Risto Siilasmaa ja Olli-Pekka Kallasvuo, jotka antavat tulla täyslaidallisen Nokian eturintaman poteroista ja juoksuhaudoista.

Nokia-riot

Nokian 3310 – Sopii myös puhumiseen ja tekstareiden lähettämiseen

Perkaan tässä blogipostaukessa oman näkemykseni Nokian tuhosta Ringtone-kirjaan viitaten. Kirja on mielestäni hyvin kirjoitettu ja raikas tuulahdus menneestä. Ringtone-kirja tuo uusia näkemyksiä aikamme kruunun jalokiven tuhosta ja siitä miten se tehtiin. Tehkää perässä !

Tuhoisa matriisiorganisaatio

Kirjassa käy hyvin selväksi, että Nokian tuhon siemenet kylvettiin jo kauan ennen kuin Applen iPhonesta tai Android-puhelimista ei ollut vielä haisuakaan. Kirjan mukaan keskeisin virhe tapahtui vuonna 2004, jolloin Nokia toteutti organisaatiouudistuksen, jossa muodostettiin matriisiorganisaatio. Tuhoisinta organisaatiouudistuksessa oli se, kun menestyksekkäästi omia bisnesalueitaan Nokian sisällä vetäneet johtajat Pekka Ala-Pietilä, Matti Alahuhta ja Sari Baldauf nimitettiin tukitehtäviin. Eli siis hyvää tulosta tekevistä johtajista tehtiin organisaatiouudistuksen myötä “helppareita”. VIRHE !

Tästä seurasi Nokian sisällä tuoteyksiköiden välinen keskinäinen kilpailu, kuten byrokraattisissa “sekametelisoppa-matriisiorganisaatioissa” usein tapahtuu. Nokian johtamiskulttuuriin täysin sopimaton matriisiorganisaatio söi yhtiötä sisältäpäin, kun ihmiset alkoivat keskenään tappelemaan resursseista. Ennen vuotta 2004 Nokia oli matkapuhelinten markkinajohtaja maailmassa, jonka markkina-arvo huiteli yli 100 miljardissa eurossa. Nokia oli silloin voittamaton, kunnes yhtiön sisällä hyvin toimivaa johtamistapaa lähdettiin sorkkimaan. Matriisiorganisaatiouudistuksen myötä vuonna 2004 Nokiasta tuli yhtäkkiä kuin rampa ankka, joka ei tiennyt onko se lintu vai kala. Johtajien energia ja yhtiön resurssit kuluivat kaikkeen turhaan, verrattuna aikaisempaan linjaorganisaatio johtamistapaan, jossa jokaisella johtajalla oli selvät sävelet. Toinen vakava seuraus oli, että runsaan vuoden kuluessa kolme Nokian menetyksen keskeistä tekijää ja johtokunnan jäsentä jättivät yhtiön. Lähtijät olivat edellä mainitut Matti Alahuhta, Pekka Ala-Pietilä ja Sari Baldauf, jotka saivat tästä organisaatiopelleilystä tarpeekseen. Myöhemmin vuonna 2005 firmasta lähtijöiden lista kasvoi kovilla teknologiaguruilla kuten Yrjö Neuvolla ja Pertti Korhosella. Tämän seurauksena Nokiaan jäi strateginen tyhjiö, jota ei saatu täytettyä sopivilla henkilöillä. Nimekkäiden lähtijöiden myötä Nokiasta katosi “can do” -asenne, joka oli siivittänyt yhtiön menestykeen 90-luvulta lähtien. Tässä siis hieman syys seuraus-suhdetta. Ilmeisesti yhtiön sisällä vaaleansinisessä kuplassa ei nähty tätä kivijalan murenemista, vaan karavaani kulki iloisesti kohti lopullista tuhoa. Tästä esimakua saatiin silloin, kun Jorma Ollilan seuraajakseen kaavailema Pekka Ala-Pietilä kieltäytyi tehtävästä. Koko kansan Jorma junaili vuonna 2006 kuitenkin seuraajakseen oman ykkösketjun luottopakin eli Olli-Pekka Kallasvuon, joka jopa itsekin epäili omaa sopivuuttaan vaativaan tehtävään. Kallasvuon toimitusjohtajuuskautta sävytti myynnin ja osakekurssin kääntyminen jyrkkään laskuun sekä kiistely Anssi Vanjoen kanssa yrityksen suunnasta. Näin jälkikäteen katsottuna Kallasvuon tj nimitys osoittautui epäonnistuneeksi valinnaksi.

Symbian

Nokian tuotteiden suurin ongelma Kallasvuon vuosina (2006-2010) oli Symbian-käyttöjärjestelmän tulo elinkaarensa päähän. Sybianissa ongelmana oli se, että jokainen tuote vaati oman Symbian-versionsa ja niitä oli pahimmillaan Nokian tuotteissa käytössä yli 50. Tämän seurauksena Nokian t&k-menot karkasivat käsistä ja yhtiön energia sekä resurssit menivät pelkkään Symbianin versiohallintaan. Eli siis jokainen Nokian tuote sisälsi omanlaisensa version Symbian-käyttöjärjestelmästä. Nykyään on tapana, että kaikissa tuotteissa on yksi ja sama käyttöjärjestelmä (Esim. Android), eikä siis tuotekohtainen käyttöjärjestelmä kuten Nokian Symbian. Ongelmana oli se, että Symbianin ongelmat tiedettiin, mutta mitään ei tehty. Eli nähtiin hyvissä ajoin jäävuori, mutta kapteeni ajoi jäälohkaretta päin tuhoisin seurauksin. Kun lopulta Nokian sisällä t&k menoja ryhdyttiin rajoittamaan, oli seurauksena puolivalmiiden tuotteiden päätyminen kauppoihin. Aikakautta leimasi myös se, että Nokian puhelimista puuttui kuluttajille luvattuja ominaisuuksia. Tämän seurauksena kuluttajat äänestivät jaloilla ja lompakoilla. Samoihin aikoihin vuonna 2007 Nokian Symbian ongelmien kanssa kuluttajat alkoivat vähitellen kiinnostua Applen iPhonesta ja Android-puhelimista, joiden käyttö oli Symbianiin verrattuna paljon helpompaa. Markkinoille tulivat ns. “älypuhelimet”, joissa kiinnostuksen kohteena oli puhelinten sisältö, ei niinkään ulkokuori. Nokian Symbian ei omalla jäykällä ja tönköllä käyttöjärjestelmällä pystynyt vastaamaan tähän iPhone ja Android haasteeseen. Tätä vaihetta Nokian historiassa voisi kuvailla siihen, kun jäävuoreen törmännyt laiva on jo keula kokonaan veden alla ja kaukaisimmat pelastusveneet ovat päässeet jo turvaan laivan läheisyydestä. Lopullinen laivan (tai “platform”) uppoaminen vei vielä muutaman tuskallisen vuoden.

Nokia-titanic
Titanic Nokian vertauskuvana.

Stephen Elop

Elettiin syyskuuta 2010, kun Olli-Pekka Kallasvuo irtisanottiin Nokian toimitusjohtajan tehtävistä. Hänen seuraajakseen nimitettiin kanadalainen Stephen Elop, joka siirtyi tehtävään Microsoftilta.

Elop-Nokia-burning-platform
Stephen Elopin “Burning platform” metafora

Monen mielestä Elop oli troijalainen hevonen, joka tuhosi Nokian. Kirjan mukaan tuho tuli jo ennen Elopia. Ehkä hän osasi talon ulkopuolisena nähdä asioita eri tavalla ja pisti omalla tavalla tuulemaan. Elopin aikakaudella vuonna 2001 Symbian-käyttöjärjestelmän kehittäminen lopetettiin kokonaan ja aloitettiin yhteistyö Microsoftin kanssa. Tästä seurasi massiiviset YT-neuvottelut, joissa Suomessa työskentelevät Nokian tietotekniikan insinöörit saivat monoa perseeseen niin nopeasti että eivät kissaa ehtineet sanoa.

…jatkuu seuraavassa jaksossa.

Omega Healthcare Investors – osakeanalyysi

Artikkeli on akateemisen työttömän kirjoittama liiketoimintapohdinta ja analyysi Omega Healthcare Investors Inc. -yhtiöstä. Artikkeli ei sisällä osto eikä myyntisuosituksia. Artikkeli on kirjoitettu selvinpäin omalla atk-laitteella ja tarkoitettu vain viihdekäyttöön. Nautinnollisia lukuhetkiä yhdessä tai yksin toivottaa Akateeminen työtön.

OHI-portfolio

Omega Healthcare Inversors portfolio

Omega Healthcare Investors on vuonna 1992 perustettu kiinteistösijoitusyhtiö (REIT), joka on pörssilistattu New Yorkin pörssiin (NYSE) ja sen kaupankäynti tikkeri on OHI. Omega Healthcaren liiketoimintamalli on tarjota mahdollisimman kustannustehokasta asumista vanhuksille Yhdysvalloissa sekä Isossa-Britanniassa. Yhtiön kiinteistösalkussa on lähes 1000 terveydenhuoltokiinteistöä 42 eri osavaltiosa Yhdysvalloista ja 53 kiinteistöä Isossa-Britanniassa. Toimitiloista 85% on ympärivuorokautista hoitoa tarjoavia hoivakoteja (SNF, Skilled Nursing Facility) ja loput 15% ovat avustetun asumisen palvelutaloja (ALF, Assisted Living Facility). Yhdysvalloissa eri viranomaisarvioiden mukaan SNF-tasoisissa hoivakodeissa tulee asumaan vuoden 2020 mennessä noin 1,5 miljoonaa amerikkalaista. Vuoteen 2030 mennessä asukkaita olisi arvioiden mukaan jo yli 2 miljoonaa. Kasvunäkymät hoivakiinteistöjen kysynnälle ovat siis vahvat, mutta aivan toinen tarina on sitten se, että mistä rahat tämän kaiken maksamiseen? Yhdysvaltojen 45. presidentti Donald J. Trump on suhtautunut erittäin nihkeästi julkiseen terveydenhuoltoon ja sen kustannuksiin. Mikäli julkinen terveydenhuolto revitään republikaanihallinnon toimesta palasiksi ja vatkataan saviruukussa uusiksi, niin lopputuloksen kannalta se ei voi tietää ainakaan mitään hyvää healthare-REIT toimialalle, joka on saanut tähän mennessä rahansa pääosin julkiselta sektorilta.

Synkistelystä huolimatta avataan hieman enemmän Omega Healthcaren liiketoimintamallia: Omega tarjoaa siis pelkästään toimitiloja/hoivakiinteistöjä hoiva-alan yhtiöille. Nämä hoiva-alan palveluja tarjoavat yhtiöt eli operaattorit ovat vuokralaisina Omegan kiinteistöissä. Hoiva-alan yhtiöt hoitavat asiakkaiden palvelemisen hoitokodeissa ja saavat tulonsa pääasiassa julkiselta sektorilta. Eli julkinen sektori maksaa operaattorille vanhusten hoidosta ja operaattori maksaa taas vuokraa Omegalle kiinteistöstä. Omega Healthcare tarjoaa myös erilaisia rahoituspalveluja hoiva-alan operaattoreille. Omegalla on asiakkaina yli 80 hoiva-alan operaattoria ja suurin vuokralainen Genesis Healthcare tuo noin 7% koko liikevaihdosta ja kymmenen suurinta vuokralaista yhteensä noin 50%. Toimialan koko huomioon ottaen voidaan puhua hyvin hajautetusta salkusta eikä yksittäisen vuokralaisen osuus tuloista ole merkittävästi liian suuri. Jos tuo 7% suuruinen osuus leikattaisiin pois Omegan tuloksesta, ei se vielä kaataisi koko firmaa, mutta laittaisi ainakin vähäksi aikaa osingot holdiin. Mutta ainakaan tässä vaiheessa ei ole mitään hälyttäviä viitteitä siitä, etteivätkö Omegan vuokralaiset olisi maksukykyisiä. Tässä täytyy kuitenkin viitata edellä mainittuun Genesis Healthcare:n, jota markkinat ovat hermoilleet jo pitkään. Jos esimerkiksi Genesis Healthcare tai joku muu Omegan vuokralainen hakeutuisi konkurssiin, aiheuttaisi se Omega Healhtcarelle luottotappioita vuokramenetysten muodossa + muita operatiivisia uudelleenjärjestelykuluja mikäli Omega on ollut mukana rahoittamassa kaatunutta firmaa. Poliittisten ja muiden riskien lisäksi yhdeksi alan suurimmaksi ongelmaksi on noussut tasokkaiden kiinteistöjen saatavuus. Kilpailu healthcare-REIT alalla on kova ja kaikki parhaat kiinteistöt ovat jo käytössä. Healthcare-REIT yhtiöt joutuvat siis rakentamaan uutta (luvat, kaavoitus, suunnittelu, rakentaminen, yms byrokratia ja kulut), jolloin kiinteistöistä tulee yksikköhinnaltaan kalliimpia. Ongelma on myös siinä, että kustannuksia ei voi suoraan siirtää vuokriin, koska laskun loppumaksaja on osavaltio. Eli kustannuspaineita tulee vähän joka suunnasta ja se on myös heijastunut toimialaan laskevina kursseina.

Osakkeen hinnan ja tuloksen suhdetta kuvaava P/E-kerrointa vastaa REIT-yhtiöillä käytettävä P/FFO (Price/Funds From Operations) tunnusluku, joka on kuluvan vuoden ennusteilla Omega Healthcarella noin 9,4. Eli ainakin tämän arvostusta kuvaavan tunnusluvun perustella markkinat ovat hinnoitelleet lähes kaikki kauhuskenaariot jo yhtiön osakkeeseen, vaikka epävarmuustekijät eivät ole ainakaan vielä yhtiön tuloskuntoon iskeneet. Yhtiön arvostus on myös saman toimialan verrokkiryhmää huokeampi.

Omega Healhtcare osakekurssi

Omega Healthcare Investors kurssikehitys 2007-2017

Omega jakaa osinkoa kvartaaleittain, eli 4 kertaa vuodessa. Viimeksi heinäkuussa 2017 yhtiö nosti kvartaaleittain jaettavaa osinkoa $0.01 dollarilla (+1,6%) –> $0.64 dollariin per osake, jolloin yhtiö on nostanut osinkoa 20 kvartaalia peräkkäin. Yhteensä yhtiö on nostanut osinkoa 7 vuotta putkeen vuodesta 2010 lähtien. Omega maksaa vuonna 2017 osinkoa yhteensä $2.56 per osake, jolloin osinkotuotoksi tulee 8,2% (osakekurssilla $31,15). Omegan osingonjakosuhde on melko maltillinen eli noin 77%. Eli rahaa jää myös taseeseen eikä kaikkea rahaa lapioida ulos ovista ja ikkunoista osingon merkeissä.

Väestön ikääntyminen on tilastollisesti selkeästi todennettavissa eli voidaan puhua megatrendistä, joten tulevaisuudessakin vanhustentalojen ja hoivakotien ovipumput laulaa korkealta ja kovaa.

HYVÄÄ:
+ Toimialaa korekampi osinkotuotto (8,2%)
+ Kiinteistösalkun laaja hajautus osavaltioittain
+ Ennakoitava liiketoiminta ja pitkät vuokrasopimukset
+ Healthcare-REIT toimiala on immuuni Amazonin death of retailille
+ Kestävällä pohjalla oleva osingonjakosuhde (77%)
+ Rästivuokrien osuus pieni
+ Kohtalaisen siedettävä velkavipu ja velkaantuminen (lainojen kiinteä korko)
+ Toimialan hyvät kasvunäkymät (ihmiset vanhenee ja tarvitsevat hoitoa)

HUONOA:
Poliittinen riski
Hyvien toimitilojen saatavuus
Alan kilpailu
Korkojen nousu

Continue reading

Rovio aikoo suoraan Helsingin pörssin päälistalle?

Angry Birds pelistä tuttu pelialan yhtiö Rovio aikoo listautua Helsingin pörssin päälistalle, uutisoi Bloomberg. Nimettöminä pysyttelevät lähteet arvioivat, että yhtiö saatettaisiin arvostaa listautumisessa jopa kahden miljardin dollarin arvoiseksi. Eli hyvin on kalaa mukana hinnassa. Todennäköisesti järki kuitenkin voittaa ja arvo pysyy lähellä todellista kirjanpitoarvoa? Rovion pörssihaaveilut ovat tässä vaiheessa vielä pelkkää spekulaatiota, eikä mitään lopullisia päätöksiä ole vielä tehty. Eli Rovio pyrkii pörssin päälistalle ja tavoitteena on kerätä 30 miljoonaa euroa pörssilistauksella.

Yhtiön olisi kannattanut listautua 2012, kun hypetys yhtiön ympärillä kävi kuumimmillaan. Vuodet ovat vierähtäneet ja kukaan ei enää muista Angy Birds peliä. Monellakaan ei ole enää koko peliä puhelimessa. Mutta muistaako kukaan vielä älyttömiä otsikoita vuodelta 2012 “Roviosta viihdemaailman uusi Disney?”. Minä muistan nämä otsikot hyvin. Silloin myytiin vihaisilla linnuilla t-paitoja, alushousuja, kahvimukeja, karkkia, limsaa, pullaa ja hyvä ties mitä muuta maan ja taivaan väliltä. Silloin Rovion hypetys oli kiihkeimmillään ja peliyhtiö Zynga taisi tarjota jopa $2.25 miljardia dollaria koko yhtiöstä. Ei kelvannut pojille raha silloin, kun oli kiire kaatamaan Disney. Nyt kyllä raha kelpaisi, mutta kukaan ei tarjoa enää 2 miljardia. Ne ajat ovat takanapäin, aivan kuten Rovion menestys. Yhtiön liikevaihtoa katsoessa (tammi-kesäkuu 153 miljoonaa) luvut näyttävät aloittavaksi pörssiyhtiöksi hyvältä, mutta liikevaihto tulee väistämättä putoamaan, kun 153 miljoonan liikevaihdossa näkyy vahvasti Angy Birds elokuvan menestys. Eri lehtitietojen mukaan Rovion tuleva pörssianti hinnoiteltaisiin noin 400 miljoonan euron markkina-arvoon.

angry birds

Hei me tienataan tällä !

Rovio on yhden hitin ihme. Vai kuka pystyy laittamaan top 5 Rovion pelit tiskiin. Eli yhden hitin ihme, kuten sanoin. Rovio on yhtiö, jolla on takana menestyksekäs menneisyys. Tulevaisuus ei kuitenkaan näytä yhtä hohdokkaalta. Disneyn kaataminen jäi ankaksi, vaikka yrityksen puutteesta ei voi moittia. Angry Birds elokuva oli hyvä alku, mutta yksi hitti ei tee vielä kesää. Peliala on äärimmilleen kilpailtu, jossa marginaalit ovat paperinohuet. Ei ole tullut Rovion pakoputkesta seuraavaa listaykköstä ja rahastus vanhalla pelillä alkaa kuivumaan kasaan. Vai ostaako kukaan enää kahvikuppia punaisella lintulogolla? Eli jotakin on siis tehtävä, niin miksei sitten pörssilistaus ja löysät pois bulleroilta. Pörssilistaus tulee kyllä viimeisellä mahdollisella hetkellä omistajien kannalta, että heille jäisi edes joitakin roposia taskunpohjalle upeasta matkasta menestykseen ja takaisin. Ehkä tämäkin IPO on merkki siitä, että kohta ollaan pörssinousun huipulla ja pian matka alas voi alkaa.

Lopuksi täytyy vielä kompata Bloombergin analyytikko Matthew Kantermania, joka on varoittanut hyväuskoisia ihmisiä sijoittamasta rahojaan Rovioon. Kanterman on todennut, että Rovion bisnes on pelkästään yhden brändin, eli Angry Birdsin varassa. Hänen mukaansa yhden hitin kaupallistaneilla peliyhtiöillä on historian saatossa ollut vaikeuksia monipuolistaa tarjontaa, jonka seurauksena tuloksenteko on kärsinyt. Tästä esimerkkinä Zynga.

Itse en usko yhtiöön enkä aijo sijoittaa penniäkään ko. firmaan. Onnea ja menestystä pörssilistaukseen.