Kamuxin tulos ja vihervasemmiston verojen korotukset

Suomen kesä oli tavanomaista kuumempi, kiitos ilmanstonmuutoksen. Yhtä kuumana kävi myös Kamuxin autokaupan ovipumput ympäri Suomea. Vaikka Kamuxin myynti oli hellelukemissa, ei se näkynyt tuloksessa, vaan jäi kädenlämpöiseksi tuhnuksi. Kamuxin tulos tippui kuin vihreiden (de röda) gallup kannatus. Myös Kamuxin osake laski kuin lehmän häntä, koska sijoittajille autokauppiaan tulos oli pettymys. Kamuxin osake on ollut tähän asti sijoittajille tuottoisa menestystarina, joka on nyt tullut eräänlaisen tiensä päähän. Kun Kamux listautui vuonna 2017, sen merkintähinta oli 7,2 euroa. Kamuxin osake on noteerattu alimmillaan 4,50 eurossa kesällä 2019, kun eräs Kamuxin suurimmista omistajista luopui omistuksistaan. Korkeimmillaan Kamuxin osake kävi elokuussa 2021 ennen tulosjulkaisua, noin 18 eurossa. Nyt Kamuxin osake on tullut Q2 osavuosikatsauksen jälkeen 18 euron huipuista alas reiluun 13 euroon, eli pudotusta on tullut noin 23 prosenttiyksikköä. Ainakaan toistaiseksi Kamuxin kurssipudotukselle ei näy loppua ja voi olla, että jossain vaiheessa Pörssitalon vahtimestari joutuu käymään taskulampulla etsimässä Kamuxin kurssipohjaa Pörssitalon kellarista.

Mutta ennen kellarihumppaa, käydään vielä nopeasti Kamuxin tulos läpi. Kamuxin liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa 52 prosenttia, nousten näin ollen 229 miljoonaan euroon. Liikevaihto ylitti analyytikoiden 204 miljoonan euron ennusteet kirkkaasti. Tätä selittää käytettyjen autojen keskihintojen nousu. Kamux raportoi, että sen liikevaihto yhtä myytyä autoa kohti oli 13 650 euroa, kun se vuosi sitten oli 11 221 euroa. Tietyistä automalleista on ollut käytettyjen autojen markkinalla pulaa ja Kamux on joutunut myymään ”ei-oota”. Tämä on nostanut tiettyjen haluttujen automallien hintoja ja myös muiden autojen hinnat ovat tulleet perässä ylöspäin, joskin maltillisemmin. Myös käytettyjen autojen kokonaismyyntimäärät ovat olleet viimevuotta korkeammat.

Koko autokaupan ala on selvinnyt korona-ahdingosta muita aloja paremmin. Esimerkiksi uusien autojen ensirekisteröinnit ovat kasvaneet tänä vuonna noin 15 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kaksinumeroinen kasvu autokaupassa on harvinaista herkkua täällä Suomessa, jossa autoilijat ovat vihervasemmistolaisen vihan kohteena. Moni rohkea ihminen on uskaltanut investoida autoon ja vapaaseen liikkumiseen. Tilastojen valossa ne rohkeat ovat ostaneet entistä kalliimman auton. Uusien autojen hintaa on nostanut myös maailmanlaajuinen komponenttipula ja sähköautojen kysyntä.

Vaikka Suomen automarkkinalla kokonaisuudessa meni lujaa, se ei näkynyt kuitenkaan Kamuxin viivan alla. Kamuxin oikaistu liikevoitto pysyi vuoden 2020 tasolla ja oli hieman alle 7 miljoonaa euroa. Autokaupan kannattavuudesta kertovan bruttokatteen osuus liikevaihdosta oli nyt 9,0 prosenttia, kun katetta vielä vuosi sitten tuli 13,7 prosenttiyksikköä. Yksi selitys Kamuxin heikolle katteelle on 3,7 miljoonan euron kuluerä Saksassa, jossa Kamux on oikeudessa paikallisen kumppanin kanssa. Oikeustaistelusta odotetaan pitkää ja kallista. Toinen selitys on kiristynyt hintakilpailu sekä Kamuxin uusi ja mahtava tietojärjestelmä (Kamux Management System), jonka käyttöönotossa on yllätys yllätys ollut ongelmia. Mä en tiedä yhtäkään suomalaista pörssiyhtiötä, jossa uuden tietojärjestelmän käyttöönotto olisi onnistunut ilman ongelmia. Kolmas selitys Kamuxin heikolle katteelle on se, että Kamuxille tuli liikevaihtoa entistä enemmän Ruotsista ja Saksasta, joissa kasvutarinaa vasta rakennetaan ja liikevaihtoa ajetaan ylös. Näissä maissa yhtiön kannattavuus on ollut Suomea heikompaa.

Kamuxin ongelmista huolimatta yhtiö piti ennusteen ennallaan. Vuonna 2021 Kamux odottaa liikevaihdon olevan 800―850 miljoonaa euroa ja oikaistun liikevoiton kasvavan edellisvuodesta. Jos mennään pari vuotta taaksepäin, silloin Kamux odotti 1 miljardin euron liikevaihtoa vuodelle 2021. Nyt näistä hulluista odotuksista on luovuttu, osasyynä korona epidemia ja siitä johtunut talouden sakkaaminen.

Lisäksi haasteita Kamuxin rattaisiin tuo autokannan sähköistyminen. Varaston pitää kiertää entistä nopeammin, jotta vaihdossa tulleet saastuttavat dieselit eivät jäisi nurkkiin pyörimään ja keräämään pölyä. Kamuxin uusi ja mahtava tietojärjestelmä ilmeisesti auttaa tässä tehtävässä, eli jatkossa vaihtoautojen varasto kiertää nopeammin. Myöskään uhkarohkeutta ja riskinottoa ei Kamuxilta puutu, sillä he avasivat monikulttuuriseen Göteborgiin suurmyymälän. Toivottavasti Kamuxilla on hyvät palovakuutukset, sillä autoja Göteborgissa palaa kuin sieniä sateella. Vuonna 2018 paloi yli 100 autoa ja sen jälkeen lukuja ei ole enää julkaistu jostain syystä. Erään teorian mukaan ilmastonmuutos on aiheuttanut Göteborgissa ja Tukholman lähiöissä autopaloja.

Sitten on vielä viimeinen ongelma, eli autoilijoita vihaava vihervasemmisto.  Tieteen rahoitusta leikkaava vasemmisto ja vihreät ovat kaavailemassa lisää veroja autoilijoille, jotta globaali ilmaston lämpeneminen pysähtyisi. Kun “ysivitosen” pumppuhinta on Suomessa 2 euroa, alkaa aika moni työssäkäyvä suomalainen miettiä kannattaako enää käydä töissä, kun saman rahan saa myös Kelasta. Polttoainevero on tasavero, josta kärsii eniten pieni- ja keskituloiset, joilla ei ole varaa asua Kelan rahoilla keskustassa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Polttoaineveroa nostamalla vihervasemmisto ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille.

Afganistanin tilanne geopoliittisesti ja taloudellisesti

Edellisestä blogipäivityksestä ei ehtinyt edes muste kuivua, kun jo Afganistanissa islamilainen ääriliike Taleban marssi Kabulin paraatiporteista sisään kaupunkiin, ilman minkäänlaista vastarintaa. USA:n tiedustelupalvelun mukaan Kabulin puolustus piti kestää ainakin viikkoa, ellei jopa pidempään. Toisin kuitenkin kävi kuin tiedustelupalvelu ennusti. Afganistanin armeijalla ei ollut halua taistella itsenäisyytensä puolesta vaan antautui polvistuen ääriliikkeen edessä. Toki isommat armeijan sotaherrat ja presidentti Ashraf Ghani pääsivät kehitysapurahat taskussa pakoon hyvissä ajoin ennen vallankaappausta. Pakosuunnitelmassa ainoa ongelma oli se, että miten saada kaikki setelit pakattua helikopteriin. Nyt käytännössä Taleban hallitsee koko Afganistania. Nopean Kabulin valtauksen jälkeen Taleban on esiintynyt sovinnollisesti lupaillen malttia, armoa ja tähdet sekä kuun taivaalta. Valitettavasti tiedot Talebanin aiemmin vallatuilta alueilta kertovat aivan muuta. Länsimaisten mediatietojen mukaan naisten ja tyttöjen asema on Afganistanissa ”huonontunut”. Käytän tässä lainausmerkkejä, koska en löydä sellaista adjektiivia, joka kuvailisi parhaiten sitä naisvihaa, sortoa ja sovinismia, jota Afganistanin naiset nyt kokevat.  Valitettavasti kansainvälisellä yhteisöllä ei ole keinoja auttaa eniten kärsiviä Afganistanissa. Pian tulemme näkemään uutiskuvia Eurooppaan seilaavista pakolaisveneistä. Valitettavasti niissä veneissä ei näy eniten sorrettuja ja apua tarvitsevia, eli lapsia, tyttöjä ja naisia. Heidän kohtalo on alistua ja palata takaisin Talebanin uuteen hirmuvaltaan. Talebanin hallitsemassa Afganistanissa naisilla ei ole käytännössä minkäänlaisia ihmisoikeuksia. Naisten oikeuksien osalta palataan takaisin ennen vuoden 2001 tilanteeseen, jossa naiset eivät saaneet käydä töissä, opiskella eikä käydä ulkona. Naisten paikka oli kotona neljän seinän sisällä – vankina. Naisten ja tyttöjen pakkoavioliitot sekä raiskaukset olivat arkipäivää.

Taliban fighters take control of Afghan presidential palace after the Afghan President Ashraf Ghani fled the country, in Kabul, Afghanistan, Sunday, Aug. 15, 2021. (AP Photo/Zabi Karimi)

Amerikan presidentti Joe Bidenin päätöksellä naisia sortavan islamilaisen ääriliikkeen valtaanpääsy Afganistanissa on puhututtanut  kansainvälistä mediaa. Myös suomessa on onneksi muutama rohkea toimittaja uskaltanut kritisoida Bidenin huonoa päätöstä vetää sotajoukot pois Afganistanista ja jättää Afganistan oman onnensa nojaan. Mutta pääsääntöisesti Suomalainen vasemmistovaltamedia ei Bidenin touhuja sen kummemmin kritisoi. Bidenin päätöksestä vetää USA:n joukot pois maasta on tullut yhä suurempi  ongelma Yhdysvalloille. Biden ei ole kantanut vastuuta, vaan on omaksi puolustukseski sanonut, että vetäytymisestä päätti hänen edeltäjänsä Donald Trump. Joe Biden ei kuitenkaan kumonut Trumpin päätöstä, vaan halusi joukot pois Afganistanista. Bidenin puolustukseksi voi sanoa, että hänellä on muitakin asioita hoidettavana, kuten USA:n paheneva COVID-pandemia, jota hän ei ole saanut vieläkään hoidettua, tyhjistä lupauksista huolimatta.

Ihmisoikeudet, ihmisarvoinen elämä ja naisten oikeuksien puolustaminen eivät olleen Joe Bidenille tärkeitä, kun hän päätti kotiuttaa armeijan joukot Afganistanista takaisin Yhdysvaltoihin.

Joe Bidenin ihmisoikeuksista ja naisten oikeuksista piittaamattoman päätöksen lisäksi on kansainvälisessä mediassa sivuttu myös toista aihetta, nimittäin Afganistanin runsaita luonnonvaroja, joista Afganistanin naapurimaa Kiina voisi olla kiinnostunut. Afganistanin runsaiden luonnonvarojen on arvioitu olevan yhteensä jopa 60 miljoonaa tonnia kuparia, 2000 miljardia tonnia rautamalmia sekä 1,4 miljoonaa tonnia muita harvinaisia luonnonvaroja kuten öljyä, maakaasua, kultaa, alumiinia sekä akuissa tarvittavaa litiumia. Afganistanin mineraalivarantojen arvon arvioidaan olevan noin 1000-3000 miljardin dollarin välillä. Eli puhutaan siis jopa 3000 miljardin dollarin luonnonvaroista. Vertailun vuoksi Suomen valtion budjetti on noin 50 miljardia euroa.

Sinällään hieman aiheuttaa ihmetystä, että Suomi maksaa avokätisesti joka vuosi noin 30 miljoonaa euroa Afganistanille kehitysapua, vaikka Afganistanissa on tuhansien miljardien dollarien arvoiset mineraalivaran maaperässä. Eli köyhä Suomi rahoittaa verovaroin ja velkarahalla rikasta Afganistania. Todennäköisesti ulkomaanavun maksamista myös jatketaan Afganistaniin, vaikka maata hallitsee nyt naisia sortava ääriliike Taleban. Käytännössä Afganistanilla oli varaa rahoittaa omat budjetit ja maan kehitys täysin itse jo aikoja sitten, mutta ilmeisesti siihen ei ole ollut Afganistanin hallinnolla haluja, kun kerran ilmaista rahaa on tyrkytetty ulkomailta.

Mitä tulee kiinalaisiin Afganistanissa, niin ainakaan Kiina ei ole jäänyt langoille soittelemaan vaan on käärinyt hihat ja laittanut tuulemaan kunnolla. Esimerkiksi Afganistanissa on kiinalainen kuparikaivos AYNAK, jolla on arvioitu olevan maailman toiseksi suurin kupariesiintymä. Todennäköisesti Kiina jatkaa hyväksi havaitulla tiellä, pitää diplomaattisuhteet Afganistanin uuteen hallintoon pehmeinä ja tulee investoimaan lisää Afganistaniin ja louhimaan lisää arvokaita maamineraaleja. Kansainvälinen yhteisö jatkaa kehitysavun miljardien pumppaamista Afganistaniin toivoen naisten aseman paranemista, samalla kun Taleban hallinto ja Kiinalaiset kaivosyhtiöt rikastuvat maamineraaleilla.

Mitä tulee osakemarkkinoihin, niin naisten ja tyttöjen asema Afganistanissa ei kiinnosta markkinoita. Eikä markkinoita kiinnosta mikä hallinto johtaa Afganistania. Se on vain kaukainen maa jossain kaukana Yhdysvaltojen osakemarkinoista. Maanantaina nähtiin pientä turbulenssia ja Taleban otsikoita talousmediassa, mutta jo tiistaina Afganistan oli talosmediassa menneen talven lumia. Enemmän markkinoita kiinnosti FED:n arvopaperiostojen lopettaminen, korkojen liikkeet, covid-19, talousmakrodata sekä Joe Bidenin sekoilut ja mokailut.

Joe Bidenin huonon ulkopolitiikan seuraukset

Amerikan presidentti Joe Bidenin huonoilla päätöksillä on usein surulliset seuraukset. Tähänastisista Bidenin mokailuista suurin on parhaillaan tapahtumassa, kun USA:n armeija on vetäytynyt Afganistanista. Islamilainen ääriliike Taliban alkoi samantien vallata maata takaisin sen jälkeen, kun USA alkoi kotiuttamaan ensimmäisiä joukkojaan pois Afganistanista keväällä 2021. Talibanin ei tarvinnut kuin odottaa USA:n vetäytymispäätöstä ja alkaa sen jälkeen valtaamaan alueita takaisin. Tällä hetkellä USA:n tiedustelupalvelun mukaan Afganistanin pääkaupunki Kabul voi olla piiritetty muutaman viikon kuluttua ja Taliban saattaa vallata pääkaupungin jopa 30 päivän kuluessa, kirjoittaa uutistoimisto Reuters. Tällä hetkellä ääriliike Taliban on nyt hallussaan noin kaksi kolmannesta koko Afganistanin pinta-alasta.

Ääri-islamistinen Taliban on hallinnut suurinta osaa Afganistanista vuodesta 1996 vuoteen 2001, jolloin Yhdysvaltojen ilmapommitukset ja Pohjoinen liitto syrjäyttivät sen vallasta vuoden 2001 syyskuun WTC terrori-iskujen jälkeen. Talibanin valtakaudella Afganistanista tuli ainoa maa, jossa oli käytössä puhtaasti islamilainen laki, sharia. Elokuvat, televisio, internet, tietokoneet, älypuhelimet, musiikki ja tanssi kiellettiin sharia lain nojalla. Talibanin valtakaudella naisten asema maassa oli erittäin huono. Naisiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen väkivalta oli sallittua.

Bidenin päätös USA:n joukkojen vetäytymisestä on luonut humanitaarisen katastrofin Afganistaniin. Jo ennestään epävakaaseen ja hauraaseen maahan on nyt tullut lisää epävakautta ja väkivaltaa. Maan sisäinen pakolaisuus on räjähtänyt käsiin, kun miljoonat siviilit pakenevat Talibanin väkivaltaa pääkaupunki Kabuliin. Ne pakenevat jotka pystyvät. Naisten asema on erittäin heikko Talibanin takaisin valtaamilla alueilla. Esimerkiksi naiset ja tytöt joutuvat Taliban taistelijoiden seksuaalisen väkivallan kohteeksi uutisoi Bloomberg. Amerikan presidentti Joe Biden ei ole moksiskaan Afganistanin naisiin kohdistuvasta naisvihasta ja seksuaalisesta väkivallasta, eikä Biden aijo pyörtää päätöstä amerikkalaisten joukkojen vetämisestä Afganistanista. Joe Biden on sanonut lehdistötilausuudessa, että ”Afganistanin johtajien täytyy vaan lyöttäytyä yhteen ja taistella ilman USA:n apua oman kansakuntansa puolesta”. Eli sellainen oli Bidenin tsemppiviesti terroristeja ja raiskaajia pakeneville siviileille ja naisille Afganistaniin.

Ennen presidenttivaaleja Joe Biden oli kovasti naisten oikeuksien puolustaja, mutta nyt hän on näyttänyt ne puheet valheeksi. Se oli eräänlainen “vappusatanen”, eli populistinen valhe. Biden voisi olla sanojensa mittainen mies ja kumota päätöksen USA:n joukkojen vetämisestä ja taistella naisten oikeuksien puolesta Afganistanissa. Mutta ei, Biden on valinnut raukkamaisen tien. Joe Bidenin raukkamainen päätös joukkojen vetämisestä kertoo omiaan Bidenin heikosta tilannetajusta ja heikosta johtajuudesta. Vai eikö Biden seuraa uutisia ja tiedä mitä tällä hetkellä Afganistanissa tapahtuu? Vastuullinen media on hiljaa, ei kritiikkiä presidenttiä kohtaan esitetä. Feministit ovat hiljaa, vaikka nyt jos koskaan pitäisi taistella naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta Afganistanissa. Mutta ei ole näköjään halukkuutta liata käsiä.

Vastuullinen journalismi muisti aina mollata Trumpia siitä, että hän olisi ollut huono liittolainen Nato-kumppaneille. Sama paskamedia levitti valheita ja pelkoa siitä, että USA olisi jättämässä liittolaiset yksin Euroopassa. Näin ei kuitenkaan käynyt. Trump ei vetänyt USA:n joukkoja pois miltään kriisialueelta eikä irtisanonut yhtäkään sopimusta. Trump kannusti vain liittolaisia suoristamaan rivit ja ottamaan enemmän vastuuta omasta maanpuolustuksesta, etenkin Euroopassa. Nyt Bidenin presidenttikaudella ei näy yhdessäkään vastuullisessa mediassa kritiikkiä Bideniä kohtaan kun USA on pettänyt liittolaisensa Afganistanissa ja jättänyt Afganistanin oman onnensa nojaan taistelemaan ääri-islamistista Talebania vastaan. Missä on nyt kansainvälinen vastuullinen media kritiikki istuvaa presidenttiä kohtaan, kun Talebanit tekevät sotarikoksia, teloittavat siviilejä ja raiskaavat naisia Afganistanissa!

Mikä on Joe Bidenin käsitys ihmisarvosta? Sitä me joudumme nyt miettimään ja punnitsemaan samalla kun Biden antaa sotarikosten, terrorismin ja naisvihan jatkua Afganistanissa. Yhdellä päätöksellä Joe Biden voisi lopettaa katastrofin ja kauheudet Afganistanissa. Mutta sitä päätöstä ei tule, koska silloin Biden myöntäisi tehneen virheen. Samalla myös USA:n muut liittolaiset joutuvat miettimään liittolaissuhdetta USA:han uudelleen, kun Joe Biden on näyttänyt heikon johtajuuden merkkejä. Afganistanin siviilit maksavat kovan hinnan omalla hengellä Bidenin huonosta johtajuudesta. Vai tuliko Joe Bidenille yllätyksenä se, että kun USA:n armeija vetäytyy Afganistanista, täyttää ääri-islamistinen Taliban valtatyhjiön?

Myös muut liittolaiset ovat vetäneet kansainväliset joukot pois Afganistanista. Suomi veti viimeiset joukkonsa pois Afganistanista kesäkuun alussa 2021 ja keskittää nyt kaikki voimavarat pakolaisten vastaanottamiseen Afganistanista.