Edellisestä blogipäivityksestä ei ehtinyt edes muste kuivua, kun jo Afganistanissa islamilainen ääriliike Taleban marssi Kabulin paraatiporteista sisään kaupunkiin, ilman minkäänlaista vastarintaa. USA:n tiedustelupalvelun mukaan Kabulin puolustus piti kestää ainakin viikkoa, ellei jopa pidempään. Toisin kuitenkin kävi kuin tiedustelupalvelu ennusti. Afganistanin armeijalla ei ollut halua taistella itsenäisyytensä puolesta vaan antautui polvistuen ääriliikkeen edessä. Toki isommat armeijan sotaherrat ja presidentti Ashraf Ghani pääsivät kehitysapurahat taskussa pakoon hyvissä ajoin ennen vallankaappausta. Pakosuunnitelmassa ainoa ongelma oli se, että miten saada kaikki setelit pakattua helikopteriin. Nyt käytännössä Taleban hallitsee koko Afganistania. Nopean Kabulin valtauksen jälkeen Taleban on esiintynyt sovinnollisesti lupaillen malttia, armoa ja tähdet sekä kuun taivaalta. Valitettavasti tiedot Talebanin aiemmin vallatuilta alueilta kertovat aivan muuta. Länsimaisten mediatietojen mukaan naisten ja tyttöjen asema on Afganistanissa ”huonontunut”. Käytän tässä lainausmerkkejä, koska en löydä sellaista adjektiivia, joka kuvailisi parhaiten sitä naisvihaa, sortoa ja sovinismia, jota Afganistanin naiset nyt kokevat. Valitettavasti kansainvälisellä yhteisöllä ei ole keinoja auttaa eniten kärsiviä Afganistanissa. Pian tulemme näkemään uutiskuvia Eurooppaan seilaavista pakolaisveneistä. Valitettavasti niissä veneissä ei näy eniten sorrettuja ja apua tarvitsevia, eli lapsia, tyttöjä ja naisia. Heidän kohtalo on alistua ja palata takaisin Talebanin uuteen hirmuvaltaan. Talebanin hallitsemassa Afganistanissa naisilla ei ole käytännössä minkäänlaisia ihmisoikeuksia. Naisten oikeuksien osalta palataan takaisin ennen vuoden 2001 tilanteeseen, jossa naiset eivät saaneet käydä töissä, opiskella eikä käydä ulkona. Naisten paikka oli kotona neljän seinän sisällä – vankina. Naisten ja tyttöjen pakkoavioliitot sekä raiskaukset olivat arkipäivää.
Taliban fighters take control of Afghan presidential palace after the Afghan President Ashraf Ghani fled the country, in Kabul, Afghanistan, Sunday, Aug. 15, 2021. (AP Photo/Zabi Karimi)Amerikan presidentti Joe Bidenin päätöksellä naisia sortavan islamilaisen ääriliikkeen valtaanpääsy Afganistanissa on puhututtanut kansainvälistä mediaa. Myös suomessa on onneksi muutama rohkea toimittaja uskaltanut kritisoida Bidenin huonoa päätöstä vetää sotajoukot pois Afganistanista ja jättää Afganistan oman onnensa nojaan. Mutta pääsääntöisesti Suomalainen vasemmistovaltamedia ei Bidenin touhuja sen kummemmin kritisoi. Bidenin päätöksestä vetää USA:n joukot pois maasta on tullut yhä suurempi ongelma Yhdysvalloille. Biden ei ole kantanut vastuuta, vaan on omaksi puolustukseski sanonut, että vetäytymisestä päätti hänen edeltäjänsä Donald Trump. Joe Biden ei kuitenkaan kumonut Trumpin päätöstä, vaan halusi joukot pois Afganistanista. Bidenin puolustukseksi voi sanoa, että hänellä on muitakin asioita hoidettavana, kuten USA:n paheneva COVID-pandemia, jota hän ei ole saanut vieläkään hoidettua, tyhjistä lupauksista huolimatta.
Joe Bidenin ihmisoikeuksista ja naisten oikeuksista piittaamattoman päätöksen lisäksi on kansainvälisessä mediassa sivuttu myös toista aihetta, nimittäin Afganistanin runsaita luonnonvaroja, joista Afganistanin naapurimaa Kiina voisi olla kiinnostunut. Afganistanin runsaiden luonnonvarojen on arvioitu olevan yhteensä jopa 60 miljoonaa tonnia kuparia, 2000 miljardia tonnia rautamalmia sekä 1,4 miljoonaa tonnia muita harvinaisia luonnonvaroja kuten öljyä, maakaasua, kultaa, alumiinia sekä akuissa tarvittavaa litiumia. Afganistanin mineraalivarantojen arvon arvioidaan olevan noin 1000-3000 miljardin dollarin välillä. Eli puhutaan siis jopa 3000 miljardin dollarin luonnonvaroista. Vertailun vuoksi Suomen valtion budjetti on noin 50 miljardia euroa.
Sinällään hieman aiheuttaa ihmetystä, että Suomi maksaa avokätisesti joka vuosi noin 30 miljoonaa euroa Afganistanille kehitysapua, vaikka Afganistanissa on tuhansien miljardien dollarien arvoiset mineraalivaran maaperässä. Eli köyhä Suomi rahoittaa verovaroin ja velkarahalla rikasta Afganistania. Todennäköisesti ulkomaanavun maksamista myös jatketaan Afganistaniin, vaikka maata hallitsee nyt naisia sortava ääriliike Taleban. Käytännössä Afganistanilla oli varaa rahoittaa omat budjetit ja maan kehitys täysin itse jo aikoja sitten, mutta ilmeisesti siihen ei ole ollut Afganistanin hallinnolla haluja, kun kerran ilmaista rahaa on tyrkytetty ulkomailta.
Mitä tulee kiinalaisiin Afganistanissa, niin ainakaan Kiina ei ole jäänyt langoille soittelemaan vaan on käärinyt hihat ja laittanut tuulemaan kunnolla. Esimerkiksi Afganistanissa on kiinalainen kuparikaivos AYNAK, jolla on arvioitu olevan maailman toiseksi suurin kupariesiintymä. Todennäköisesti Kiina jatkaa hyväksi havaitulla tiellä, pitää diplomaattisuhteet Afganistanin uuteen hallintoon pehmeinä ja tulee investoimaan lisää Afganistaniin ja louhimaan lisää arvokaita maamineraaleja. Kansainvälinen yhteisö jatkaa kehitysavun miljardien pumppaamista Afganistaniin toivoen naisten aseman paranemista, samalla kun Taleban hallinto ja Kiinalaiset kaivosyhtiöt rikastuvat maamineraaleilla.
Mitä tulee osakemarkkinoihin, niin naisten ja tyttöjen asema Afganistanissa ei kiinnosta markkinoita. Eikä markkinoita kiinnosta mikä hallinto johtaa Afganistania. Se on vain kaukainen maa jossain kaukana Yhdysvaltojen osakemarkinoista. Maanantaina nähtiin pientä turbulenssia ja Taleban otsikoita talousmediassa, mutta jo tiistaina Afganistan oli talosmediassa menneen talven lumia. Enemmän markkinoita kiinnosti FED:n arvopaperiostojen lopettaminen, korkojen liikkeet, covid-19, talousmakrodata sekä Joe Bidenin sekoilut ja mokailut.
akateeminen työtön 