Tämä on akateemisen työttömän osakeblogi. Sijoitan aikaisemmista pätkätöistä ja työelämästä säästöön jääneitä roposia osakkeisiin, haen oman alan töitä ja teen kaikkea muuta typerää. Tervetuloa mukaan kuoppaiselle matkalle työttömän ihmisraunion mielen syvyyksiin.
Sosiaalista mediaa seuratessa olen huomannut, että vapaassa ja demokraattisessa Suomessa on muutamia asioita, ei voi sanoa ääneen tulematta mukasuvaitsevaisen vihervasemmiston tai muun äänekkään vähemmistön lynkkaamaksi. Sananvapauden Suomessa näitä aiheita ovat maahanmuuton kritisointi, maahanmuuton haittojen esilletuonti sekä lapsilisien ja opintotukien sijoittaminen osakkeisiin. Kaikille arkielämästä irtautuneille foobikoille ja meuhkaajille tiedoksi, että opintotuet olen jo hyvää aikaa sitten sijoitettu parempiin kohteisiin, eli viinaan ja tupakkaan. Lapsettomana en saa lapsilisä, joten kaikki huolestuneet äidit voivat nyt ottaa sormen pois liipaisimelta. Se mitä KELA:sta tulee, menee vuokraan ja maksalaatikkoon. Varallisuutta kartutan tyhjiä kaljapulloja keräämällä esim. Kaivarista ja suurten kesäfestareiden liepeiltä. Ihanaa, kansainvälistä ja monikulttuurista festarikesää odotellessa 🙂
Vaikka olen työtön, en ole laiska – ehkä varmaan vaan hieman hidasälyinen. Töitä haen jatkuvasti, mutta kun meitä ahkeria moniosaajia on 320 000, niin vähän vaikea erottautua massasta – eikä akateeminen loppututkinto todellakaan auta etenemään jonossa, kun haen esimerkiksi avointa siivoojan vakanssia. Hakemukseni ei ole vaan herättänyt rekry-konsultissa mitään hyviä fiiliksiä – voi voi ja kyynel 😦 Muutaman kerran on työnantaja soittanut perään ja haukkunut idiootiksi. Se piristää akateemisen työttömän mieltä ja saa ikävästi viinahampaan kolottamaan.
Miksi siis akateeminen työtön sijoittaa osakkeisiin? No hitto miks ei? Ainakin se tulee aiheuttamaan joissakin lukijoissa hilpeyttä, tietyssä lukijakunnassa yleistä mielipahaa ja toisissa ehkä myös perisuomalaista kateutta? Perimmäinen tarkoitus ei ole suinkaan mielipahan aiheuttaminen, vaan köyhyydestä irti pääseminen. Opiskeluaikoina sijoitin hieman vauhdikkaisiin IT-alan papereihin vaihtelevalla menestyksellä. Niistä IT-kuplan ajoista on jo aikaa, mutta silloin multapaahkuun laitettu siemen on ajan myötä lähtenyt itämään. Ehkä siemenestä kasvaa nyt tämän blogin avustuksella maailman kaunein tulppaani tai harvinaisin orkidea? Ei – vaan siitä kasvaa mitä todennäköisemmin rikkaruohon tupsu tai voikukka. Ehkä blogin kirjoittaminen auttaa myös mielenterveyttä, sekä minun että lukijan – who knows?