Kun kokoomuslainen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner runnoi taksilain muutoksen läpi, moni pelkäsi miten käy vanhusten ja sairaiden KELA-kyytien. Nämä kaikki pelot ovat käyteen toteen ja kohta alkaa ihmisiä kuolemaan sairaaloiden tuulikaappien eteen. Haja-asutus alueella on jo vaikeuksia saada takseja ja vanhukset ovat joutuneet odottamaan kivuissaan useita tunteja taksia. Helppo sitä on yliopiston kahvilasta huudella että käyttäkää julkisia. Hallituskokoonpanosta riippumatta julkista liikennettä on supistettu systemaattisesti vuosikymmenien aikana. Sieltä supistetaan mistä saadaan vähemmän ääniä vaaleissa. Se on suomalaista demokratiaa !
Tämän blogikirjoituksen innoitus tulee työkaverilta, joka kertoi omasta taksimatkasta sen jälkeen kun vanha taksilaki uudistettiin ja tilalle tuli “viidakon laki”. Työkaveri käytti tunnuksetonta taksia viime viikonloppuna, jossa ei ollut mittaria, kyydistä ei saanut kuittia, eikä kuski osannut suomea. Hän itse kutsui tätä “taxia” pyörillä kulkevaksi apteekiksi. Matkan aikana olisi saanut vanhat tennisvaivat kuntoon erilaisilla kipuvalmisteilla ja myös sinisiä pastillejä oli tarjolla. Hinnatkin olivat neuvoteltavissa. Kuski taisi olla ilmeisesti samaa porukkaa joka kauppaa näitä “lääkkeitä” avoimesti Steissin edessä ja Sörkän metroasemalla. Viranomaisia ei taida tällainen pikkubisnes kiinnostaa, kun asialle ei ole tehty viiteen vuoteen mitään. Se on vain suurta rikkautta, kuten esimerkiksi vasemmistoliitossa sanottaisiin. Mutta tätä se kilpailutuksen vapautus teettää, saa monta asiaa hoidettua samalla kerralla ja rahaa säästyy. Ei sen niin väliä vaikka ei kuittia saa, kun ei niitä pizzerioistakaan saa vaikka kuinka vaatii. Ja jos vaatii oikein kunnolla voi saada vielä rasismisyytteen, joten parempi näin että se vitonen sujahtaa suoraan omistajan rintataskuun. Win-win tilanne siis toisin sanoen. Ja ainahan kulloinenkin hallitus väriin katsomatta voi korottaa veroja, jotta tämä hyvinvointiyhteiskunnan julkisivua ja sen rippeitä voidaan ylläpitää ja näyttää maailmalle kuinka suvaitsevaisia ja moniarvoisia me olemme.
Mutta jos itiksestä pääsee femmalla keskustaan, niin kyllä minä käyttäisin pimeää taksia, eikun siis uuden taksilain määrittelemää taksia, jossa ei tarvise olla mittaria ja hinnan voi neuvotella etukäteen. Tästä lompakko tykkää.
akateeminen työtön 